Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Matkailu | Turismi-Helsingin kummallinen tilanne jatkuu: venäläisiä ei ole vieläkään missään

Matkailu jakoi hidasta kasvuaan syyskuun ja lokakuun aikana, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista.

Matkustaja Helsinki-Vantaan lentokentällä elokuussa 2021.

Helsingin matkailu elpyy, mutta hitaasti. Hotellien käyttöaste on edelleen matala, mutta kasvaa koko ajan.

Tilastokeskuksen torstaina julkistaman tuoreen tilaston mukaan Helsingin hotellien käyttöaste oli syyskuussa 34,1 prosenttia.

Lokakuun ennakkotietojen mukaan käyttöaste olisi nousemassa jo yli 40 prosentin, Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen kertoo.

Majoitusliikkeiden keskimääräinen huonekäyttöaste oli tammikuun ja elokuun välisenä aikana 27,5 prosenttia. Ennen koronapandemiaa luku oli tavallisesti yli 74 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla hotelliyöpymisten määrä kasvoi syyskuussa eniten Vantaalla.

Siellä hotellihuoneiden käyttöaste oli 51 prosenttia, 22 prosenttiyksikköä viime vuoden lukua korkeampi. Myös Helsinki-Vantaan matkustajamäärät kasvoivat viime vuodesta, mutta määrä on silti edelleen noin 71 prosenttia alhaisempi kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019.

Lue lisää: Helsinki-Vantaa sykkii taas elämää – HS:n erikoisartikkeli näyttää, kuinka Suomen portti maailmaan avautuu

Hidas kasvu johtuu todennäköisesti siitä, että liikematkustaminen ei ole palannut ennalleen. Myös monet Suomessa aiemmin vierailleet ulkomaalaisten matkaajien joukot puuttuvat lähes kokonaan.

Scandic-ketjun hotelleissa kolmannes matkaajista tulee ulkomailta, 65 prosenttia kotimaasta, sanoo kaupallinen johtaja Christian Borg Scandicilta.

”Tilanne on parempi kuin viime vuonna, mutta jää kyllä kauas vuoden 2019 määristä”, Borg sanoo.

Myös Sokos-hotelleissa Helsingissä yöpyy enimmäkseen suomalaisia matkaajia, arvioi kaupallinen johtaja Nina Nieminen Sokos-hotelleista.

Niemisen mukaan asiakkaista vain 20 prosenttia on ulkomailta, loput kotimaasta.

”Selvästi enemmän on suomalaisia vapaa-ajan matkailua esimerkiksi tapahtumien vuoksi matkustavia. Sitten on staycationia ja sen tyyppistä vapaa-ajan matkustusta”, Nieminen sanoo.

Ulkomaisiakin turisteja on, mutta melko vähän. Jonkin verran Helsinkiin tulee saksalaisia ja ruotsalaisia, joita oli ulkomailta matkaavien joukossa selvästi eniten. Aasialaisia matkailijoita on hyvin vähän, harvat tulevat pääasiassa Kiinasta ja Japanista.

Helsinkiin tullaan tällä hetkellä lähinnä hyvän rokotuskattavuuden maista, pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Jonkin verran Suomeen tultiin syyskuussa myös Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.

”Suomeen on aika pitkä tie tulla ilman kahta rokotusta, että aika menee siinä aika lailla sitten hotellihuoneessa istuessa. Se ei ihan palvele tarkoitusta”, sanoo Borg.

Helsingissä aiemmin näkyvä turistiryhmä, venäläiset matkustajat, ovat lähes kokonaan poissa.

Matkailu on kuitenkin selvästi elpymässä ja Suomella voi olla sen kasvattamisessa iso rooli, Vesterinen arvelee.

Helsinki on tunnettu pienenä ja turvallisena pääkaupunkina, jossa on paljon tilaa ja vähän isoja ihmismassoja, Vesterinen sanoo. Turvallisuus ja terveys on monelle matkaajalle tärkeää koronapandemian jälkeisessä ajassa.

”Nyt etsitään luontoa, paikallisia elämyksiä, tilaa ja kestäviä valintoja. Suomea pidetään luotettavana ja turvallisena maana”, Vesterinen kehuu. Suomi saa myös jatkuvasti suhteellisen laajaa näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa.

Hotelleissa toivotaan nyt, että liikematkustaminen käynnistyisi. Kaiken työhön liittyvän matkustamisen ei uskota loppuvan.

”Kyllä se jossakin muodossa myös palaa”, Borg sanoo.

”Tietyntyyppisiä kohtaamisia ei kuitenkaan voi korvata diginä. Se tulee olemaan tärkeää jatkossakin, vaikka etätyöskentely lisääntyykin.”

Siihen kuin nopeasti työhön liittyvät tapaamiset vilkastuvat, vaikuttaa paljon yritysten ja viranomaisten suositukset, sanoo Nieminen.

”Näyttää siltä, että kotimaassa järjestetään kokoontumisia ja pidetään varmasti jonkin verran myös pikkujouluja. Piristymistä on lukujen valossa nähtävissä ja se tulee pääosin Suomen sisäisestä matkustamisesta.”