”Ei ole tavoitetta sellaiselle organisaatiomuutokselle, että kaikki ilmavoimat yhdistettäisiin yhden johdon alle”, sanoo Juha-Pekka Keränen, Ilmavoimien komentaja.
Annika Martikainen,
Laura Kangas,
Hanna Hanhinen
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ilmavoimat tiivistävät yhteistä ilmapuolustusta. Ilmavoimien komentajat allekirjoittivat aiejulistuksen Ramsteinissa Saksassa 16. maaliskuuta.
– Tavoitteena on saumaton yhteistoiminta maiden ilmavoimien välillä ja kyky operoida yhdessä kaikissa tilanteissa, Suomen Ilmavoimien tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan.
Pohjoismaat lisäävät yhteistyötä ilmaoperaatioiden johtamisessa ja suunnittelussa, yhteisessä tilannekuvassa, logistiikassa sekä koulutuksissa ja harjoituksissa.
Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen kertoo Ylelle, mistä on kyse asiassa, joka on muun muassa kansainvälisessä mediassa (siirryt toiseen palveluun) uutisoitu niin, että Pohjoismaat perustaisivat 250 taisteluhävittäjän yhteisen laivaston.
”Vedetty aika mutkia suoriksi”
Keräsen mukaan kyse on käytännössä jatkosta yhteistyölle, jota jo tehdään.
– Siellä [kansainvälisessä mediassa] on vedetty aika mutkia suoriksi. Tavoitteena on suunnitella, miten neljän maan ilmavoimaa voi käyttää tehokkaasti yhdessä kaikissa tilanteissa. Ei ole tavoitetta sellaiselle organisaatiomuutokselle, että kaikki ilmavoimat yhdistettäisiin yhden johdon alle.
Pohjoismaiden ilmavoimat ovat tiivistäneet vakiintunutta yhteistyötään jo vuoden ajan. Taustalla on Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, joka horjuttaa turvallisuustasapainoa Pohjoismaissa.
– Konkreettisesti pyrimme luomaan suunnitelman, jolla voimme toimia entistä paremmin yhdessä Pohjoismaiden kaikkien ilmavoimien kesken, hän sanoo.
Hänen mukaansa tämä tarkoittaa ilmavoimien arjessa sitä, että suunnitellaan sellainen integroitu johtamisjärjestelmä, joka mahdollistaa ilmaoperaatioiden suunnittelun ja toimeenpanon kaikissa tilanteissa rauhan ajasta poikkeusoloihin.
– Toinen tehtävä, mikä annetaan meidän esikunnille, niin luodaan tällä malli, jotta voimme toistemme tukikohtiin tukeutua joustavasti. Kolmas tavoite on se, että meillä on yhteinen tilannekuva kaikesta, mitä tapahtuu. Jotta näihin edellämainittuihin päästään niin pitää miettiä, mikä on yhteinen koulutus ja harjoitusjärjestelmä, jolla rauhan aikana henkilöstöä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hänen mukaansa aiejulistuksella halutaan antaa kunkin maan esikunnille viesti tavoitesuunnasta. Samalla se on ilmoitus Natolle, että haluamme toimia yhdessä tässä, Keränen sanoo.
– Totta kai tämä on viesti myös Venäjälle, että haluamme toimia Pohjoismaina yhdessä tulevaisuudessa. Tämä on työ, joka vaatii konkreettisia askeleita. Tämä ei tapahdu hetkessä.
Viro toivoo pohjoisen hävittäjiä Baltian ilmavalvontaan
Viron ilmavoimien esikuntapäällikkö, eversti Janek Lehiste kommentoi Viron medialle (siirryt toiseen palveluun), että Pohjoismaiden ilmavoimien tiivistynyt yhteistyö vahvistaa myös Baltian maiden turvallisuutta.
Baltian mailla ei ole omia taisteluhävittäjiä, vaan Nato-maat hoitavat vuorotellen alueen ilmavalvonnan. Ainakin Virosta on aiemmin esitetty toiveita, että Suomi voisi Natoon liittymisen jälkeen osallistua Baltian valvontaan.
Pohjoismailla on yhteensä noin 250 taisteluhävittäjää.
| Maa | Nykyiset hävittäjät | Tilatut hävittäjät |
| Suomi | 62 kappaletta F/A-18-Hornet | 64 kappaletta F-35 |
| Norja | 57 kappaletta F-16 | 37 kappaletta F-35 |
| Tanska | 58 kappaletta F-16 | 27 kappaletta F-35 |
| Ruotsi | 96 kappaletta Gripen | |
| Lähde: Reuters |
Keräsen mukaan tarkoituksena on, että yhteistoiminta olisi täydessä vauhdissa 2030-luvulla.
– Tuolloin Suomi, Tanska ja Norja käyttävät F-35-hävittäjiä ja silloin myöskin Ruotsilla on uudet Gripen-hävittäjät käytössä. Kaiken kaikkiaan melkein 250 modernia hävittäjäkonetta on Pohjoismailla yhteensä käytössä. Lisäksi katsotaan tukevat elementit, kuten kuljetuskoneet, Keränen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.3. saakka.
Katso myös:
