Tietomurron uhrit kertoivat Ylen kyselyssä, että rikosprosessi on ollut epäselvä. Yksi uhreista arvioi, että jotkut eivät välttämättä tiedä olevansa rikoksen uhreja.
– Kaikki vastuu on sysätty uhreille.
Karo, huokaisee syvään. Hän kertaa tapahtumia parin viime vuoden ajalta.
Sitä, kuinka kuuli Vastaamon tietomurrosta, sai kiristysviestin, teki rikosilmoituksen ja jäi odottamaan poliisin toimia. Ja niitä hän on nyt odottanut kauan, vuoden 2021 lopusta asti.
Karon nimi on muutettu hänen henkilöllisyytensä suojaamiseksi. Yle on nähnyt Karoa koskevan alkuperäisen kiristysviestin, jossa häneltä pyydetään Bitcoineja vastineeksi siitä, että hänen tietojaan ei levitetä verkossa.
– Tämä prosessi on aiheuttanut syvää epäluottamusta ihmisiä, poliisia ja oikeuslaitosta kohtaan, hän sanoo.
Karo ei ole tuntemustensa kanssa yksin.
Yle toteutti kyselyn, johon vastasi 41 Vastaamon tietomurron uhria. Heidän kertomuksissaan yhteistä oli se, että käytännössä he kaikki olivat tyytymättömiä poliisin toimintaan rikosprosessissa.
Ylen kyselyyn vastanneet uhrit luettelevat ongelmiksi tiedottamisen epäselvyyden sekä sen, että prosessi itsessään on mutkikas. Kritiikkiä esitettiin myös siitä, ettei poliisi ole ollut missään vaiheessa yhteydessä suoraan uhreihin.
Helsingin poliisi julkaisi pari viikkoa sitten tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jossa se pyysi psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhreja antamaan asianomistajan lausuman poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Sähköisen lausuman antaminen on vaatimus sille, että henkilö pysyy mukana rikosprosessissa. Näin henkilö saa myös mahdollisuuden esittää vaatimuksensa rikosasiassa.
Karo kertoo, että monen muun tapaan hän kuuli vasta mediasta, että lausuma täytyy antaa, mikäli haluaa pysyä prosessissa mukana.
Karosta tuntuu siltä, että asiaan ei suhtauduta vakavasti
Karo sanoo, että hän sai jo alkumetreillä tapauksen tietoja myöhässä.
Vastaamo otti häneen yhteyttä, mutta jo sitä edeltävänä päivänä Iltalehti oli tehnyt jutun tietomurrosta. Pari päivää tämän jälkeen Karo sai kiristysviestin.
– Luulen, että monella ei myöskään ole riittävää ymmärrystä tai jaksamista prosessin eteenpäin viemiseksi. Kyseessä on kuitenkin ihmiset, joilla on mielenterveyden kanssa hankaluuksia. Tietovuoto on ollut traumaattinen tapahtuma monille. Meidät on jätetty aivan yksin tässä prosessissa, hän toteaa.
Karo kertoo, että kaikki yhteydenpito Vastaamolta häneen on tapahtunut sähköpostitse. Hän pitää sitä ongelmallisena siksi, että monilla saattaa olla vanhentunut sähköposti.
Karon mukaan poliisista on kuulunut ainoastaan silloin, kun Karo sai rikosilmoituksen jättämisen jälkeen ilmoituksen alkaneesta tutkinnasta.
– Kaikki tässä prosessissa on ihan uutta ja sekavaa. Vaikka kuinka yrittäisi pysyä kärryillä, niin jo ihan tämän kielen ymmärtäminen on vaikeaa. Moni on varmasti siinä uskossa, että kun rikosilmoituksen on tehnyt, niin se riittää.
Karon mielestä on täysin kohtuutonta, että rikosilmoituksen tehneet ihmiset saattavat pudota pois prosessista vain asian monimutkaisuuden takia.
– Tuntuu, että tähän suhtaudutaan kuin mitään ei rikosta olisikaan tapahtunut, vaikka tämä on Suomen historian suurin rikoskeissi, Karo kuvailee.
Karo on sitä mieltä, että joko Vastaamon tai poliisin olisi pitänyt henkilökohtaisesti soittaa ja ilmoittaa Vastaamon asiakkaille, että nämä ovat rikoksen uhreja.
– Jotkut ihmiset eivät ehkä tiedä, että heidän tietonsa pyörivät tuolla kaikkien saatavilla, hän sanoo.
Myös tietomurron uhriksi joutunut Minna kertoo tyytymättömyydestään prosessin hoitamiseen. Myös Minnan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.
– Asian hoitaminen on jäänyt kokonaan uhrien vastuulle, eikä minua ole kontaktoitu hakkerin lisäksi miltään muulta taholta. Kaikki juttua koskevat tiedot olen saanut eri medioista. Yleensä vielä sen jälkeen, kun jonkun asian deadline on jo mennyt ohitse, hän kertoo.
Minna kertoo haastattelussa, että tehtyään rikosilmoituksen asiasta hän on ollut ainoastaan median tietojen varassa tapauksen etenemisestä. Kuuntele Minnan haastattelu alta.
Oikeustieteen professori kyseenalaistaa poliisin väitteen
Vastaamon tietomurron rikosprosessi on KRP:n hoidettavana.
Yle ei tavoittanut tapauksen tutkinnanjohtajana toimivaa KRP:n rikoskomisarioa Marko Leposta haastatteluun, mutta Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi vastasi siihen, miksi rikosprosessi on toteutettu niin kuin se on toteutettu.
– Prosessin alussa mietittiin paljon sitä, että miten prosessi tulisi toteuttaa. Mutta suuri määrä, 30 000 henkeä, on se syy, miksei uhreja ole lähestytty henkilökohtaisesti esimerkiksi puhelimitse, kertoo poliisitarkastaja.
Ulkuniemen mukaan uhreihin ei myöskään voitu olla yhteydessä sähköpostitse, koska se olisi riski tietosuojan kannalta.
– Linkkejä ei lähetetty sähköpostitse, ettei niitä menisi väärille henkilöille, Ulkuniemi sanoo.
Ulkuniemen mukaan esitutkintalaki mahdollistaan sen, että jos rikosilmoituksessa ilmenee kaikki tarvittavat seikat, niin asianomistaja voidaan jättää kuulematta.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kuitenkin kyseenalaistaa, etteikö poliisi voisi ottaa yhteyttä uhreihin sähköpostitse. Tolvasen mukaan poliisi voisi esimerkiksi kehottaa viestin vastaanottajaa vierailemaan poliisin sähköisessä palvelussa.
Ylen kyselyyn vastanneilta Vastaamon tietomurron uhreilta saaduissa kertomuksissa hämmennystä on herättänyt se, että heidän vierailtuaan poliisin sähköisessä palvelussa, uhrien aiemmin jättämää rikosilmoitusta ei enää näkynyt palvelussa.
– Poliisin sähköisellä asiointialustalla näkyy tehty rikosilmoitus ja lausumalomake valitettavasti vain rajoitetun ajan. Tämän tiedon mukaan, mikä minulla on, lähetetyt rikosilmoituksen näkyvät asiointialustalla 28 päivää, Ulkuniemi sanoo.
Matti Tolvasen mukaan on ongelma, jos asianomistajat eivät tiedä lausuman antamisesta.
– Huolestuttavaa, ihan riippumatta siitä, aiheutuuko tässä lopulta mitään vahinkoa. Se herättää huolta, jos ihmisille tulee epäselvyyttä siitä, onko heidän asiansa hoidossa vai ei, Tolvanen sanoo.
Tolvanen kuitenkin sanoo ymmärtävänsä myös poliisin hankalan tilanteen, sillä tapaus on ensimmäinen laatuaan ja uhreja on todella paljon.
Hän huomauttaa, että poliisi ei määritä lausumien antamisen takarajaa oikeusprosessissa.
– Jos epäilty saadaan syytteeseen tietomurrosta, asianomistaja voi esittää vaatimuksensa käräjäoikeudessa, riippumatta siitä, onko häntä kuultu esitutkinnanssa vai ei, Tolvanen kertoo.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi kertoo, että prosessin alkuvaiheessa poliisissa keskusteltiin myös mahdollisuudesta hyödyntää suomi.fi -palvelua uhrien kontaktoinnissa. Hän mukaansa verkkopalvelua ei hyödynnetty, koska kaikilla ihmisillä ei ole suomi.fi-tunnuksia ja osa olisi voinut jäädä ilman ilmoitusta.
– Jatkossa tulemme ehdottomasti hyödyntämään suomi.fi-palvelua, Ulkuniemi sanoo.
”Toivon, että joku ottaisi vastuun uhrien kohtaamisesta”
Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja, Leena-Kaisa Åberg kertoo Ylelle, että myös Rikosuhripäivystys ehdotti prosessin alussa uhrien henkilökohtaista lähestymistä.
Karon mielestä Rikosuhripäivystyksestä on ollut apua prosessin aikana, mutta toivoisi edelleen poliisilta aktiivisempaa lähestymistä uhreihin.
– Toivoisin, että joku julkisessa vallassa oleva ottaisi vastuun uhrien kohtaamisesta, sanoo Karo.
Vaikka Karo hymähtelee kertomukselleen surullisen huvittuneesti ja kuvailee rikosprosessin tilannetta useaan otteeseen absurdiksi, hän haluaa silti kannustaa kohtalotovereitaan tarttumaan ongelmaa sarvista kiinni.
– Kannustan muita uhreja tekemään lausuman. Paperilla rikosta ei ole tapahtunut, jos siitä ei ilmoiteta. Rikoksen laajuuden pitää tulla ilmi. Tämä antaa oikeudenmukaisen tuomion tekijälle. Toiminta on paras lääke turhautumiseen, Karo summaa päättäväisesti.
Voit keskustella aiheesta 24.3. kello 23:een saakka.
