Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

”Meiltä vedettiin matto alta” – Hoitajien palkkasopu oli märkä rätti päiväkotien työntekijöiden kasvoille

Hoitajien pitkään palkkakiistaan syntyi sopu 3. lokakuuta, kun hoitajajärjestöt Tehy ja Super sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.

Päiväkodin lähihoitajat kuitenkin jäivät ilman palkankorotuksia. Varhaiskasvatuksen lähihoitajat eivät lakkoilleet, mutta he olivat mukana ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa.

Iltalehti haastatteli kolmea lastenhoitajaa. Hoitajat esiintyvät jutussa nimettömänä, ettei kommentointi vaikuttaisi heidän työtilanteisiinsa. Iltalehti on tarkastanut, että he työskentelevät lähihoitajan tutkinnolla päiväkodeissa.

Jokainen hoitaja kuuluu liittoon ja on ollut alalla yli kymmenen vuotta.

– Kun sopimus julkaistiin, tuli aika pettynyt olo. Meiltä vedettiin matto alta, kertoo lastenhoitaja pieneltä paikkakunnalta Pohjois-Pohjanmaalta.

Lastenhoitajan työkaveri on samaa mieltä.

– Sosiaalisessa mediassa muut hoitajat kiittelevät liittoja kovasta taistelusta, mutta itsellä on vaikea samaistua muiden riemuun.

– Me tuimme vuoronvaihto- ja ylityökiellolla työtaistelua, mutta jäimme niin kuin nalli kalliolle, toinen hoitaja kertoo.

Super: syy erillissopimuksissa

Kuvassa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen (vasemmalla) ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola (oikealla). Petteri Paalasmaa

Lähihoitajien ammattiliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola kommentoi Iltalehdelle, ettei valtakunnansovittelija ottanut kunta-alan yleisen työehtosopimuksen alla olevia lähihoitajia mukaan sopimukseen.

– Päiväkodissa työskenteleviä varmasti ärsyttää sopimuksen sisältö. Varhaiskasvatus on ihan yhtä suuressa murheenkryynissä kuin sosiaali- ja terveysala, Paavola kertoo.

– Olemme koko ajan pitäneet varhaiskasvatusta sopimuksessa mukana. Mutta jos yhtäkkiä toinen osapuoli kommentoi, ettei tämä käy heille, niin emme voi tehdä asialle mitään sopimuksenantotilaisuudessa. Ei olisi ollut mahdollista, että toinen hoitajaliitto hyväksyy sopimuksen, ja me emme.

Varhaiskasvatuksen työntekijät kuuluvat kunta-alan työehtosopimukseen (KVTES). Superin mukaan KT:n ja muiden liittojen viime keväänä tehty sopimus vaikeutti palkankorotusten kohdentamista kunta-alan varhaiskasvatuksen työntekijöille.

Kunnallisella puolella työskentelevät lastenhoitajat saivat muiden kuntatyöntekijöiden kanssa kesäkuussa palkankorotuksen kunta-alan erillisneuvotteluissa.

– Keväällä sanoimme sovittelulautakunnalle ei, joten sopimusta ei syntynyt. Mutta kun Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (Juko) ja JHL sanoivat sovintolautakunnan esitykseen kyllä, niin kesällä KT neuvotteli heidän kanssa sopimuksen, Paavola kertoo.

Super on ehdottanut, että sovitaan erillissopimuksessa raharatkaisu vain varhaiskasvatukseen.

– Varhaiskasvatus on palkankorotuksensa ansainnut. Ja sillä on merkitystä, paljonko sitä palkkaa saa, ja onko ala houkutteleva vai ei, Paavola kertoo.

– Teimme kaikkemme. Vielä lauantaina lähetimme valtakunnansovittelijalle kirjeen, jossa painotimme näitä asioita. Rahat eivät olisi valuneet millekään muulle ryhmittymälle kuin varhaiskasvatukselle.

Paavolan mukaan on tärkeää muistaa, että työehtosopimuksilla sovitaan minimipalkoista.

– Mikään ei estäisi työnantajaa nyt maksamasta lastenhoitajille, lastentarhanopettajille tai esimerkiksi kouluavustajille enemmän palkkaa.

Päiväkodissa on huutava työvoimapula. Karoliina Vuorenmäki

”Meidät unohdettiin”

Oulussa työskentelevä lastenhoitaja kertoo, että alkuun sopimuksen syntymisestä oli odottavaiset tunnelmat.

– Tuntui siltä, että kerrankin meidän kaikkien hoitoalan työntekijöiden ongelmat on otettu tosissaan ja nyt taistellaan kunnolla. Sitten tuli tieto sopimuksesta ja meidät unohdettiin kokonaan, kertoo hoitaja.

Hoitajan mukaan Super vieritti asian erillissopimuksen piikkiin, eikä maininnut siitä mitään varhaiskasvatuksen työntekijöille ennen sopimusta.

– Meitä on pidetty koko ajan siinä uskossa, että neuvottelut jatkuvat ja me olemme mukana niissä. Luulimme, että meille on luvassa parempi sopimus, hoitaja miettii.

Lastenhoitajien mukaan varhaiskasvatus alkaa olla kriisissä. Haastateltavista hoitajista kaksi työskentelee pienemmällä paikkakunnalla, jonne on vaikea saada päteviä opettajia ja sijaisia. Arjen työvoimapulaa ovat tulleet ajoittain pelastamaan jopa alalta eläköityneet työntekijät.

– Eräskin olisi tullut meille lastentarhaopettajaksi, mutta kuuli alan palkkauksesta. Se kaatui siihen, hoitaja kertoo.

Sama tilanne on myös isoissa kaupungeissa. Oulun kaupungille töitä tekevä lastenhoitaja kertoo, että sijaistilanne on todella huono, ryhmiä saatetaan vetää ilman varhaiskasvatusopettajaa ja eläkeläisiä kutsutaan avuksi.

Lisäksi varhaiskasvatuksen isoimpia ongelmia on se, että työvoimapulan ohella lasten määrä kasvaa. Yhdellä hoitajalla voi olla suurikin määrä lapsia vastuullaan. Uuden subjektiivisen hoito-oikeuden myötä perusryhmissä on myös erityislapsia, jotka tarvitsisivat erityistä ammattiapua.

Päiväkodin lastenhoitajien peruspalkka kuukaudessa ilman lisiä pyörii noin 2 200 euron tuntumassa. Hoitajien mukaan nykyinen palkka ei riitä tämän päivän kustannuksiin, eikä houkuta uutta työvoimaa.

– Nyt neuvotteluiden jälkeen voi tienata kuukaudessa samalla ammattinimikkeellä ilman lisiä jopa satoja euroja enemmän palkkaa, oululainen hoitaja kertoo.

Hoitajan mukaan moni miettii nyt alalta poistumista paremman palkan toivossa.

– Jos ei jotain tehdä, eihän meillä kohta ole enää tulevaisuudessa opettajia tai lastenhoitajia, toinen hoitaja kertoo.