Tuulen voiman valjastava roottoripurjeyhtiö Norsepower sai sijoittajilta 28 miljoonan euron rahoituksen.
Norsepowerin teknologia on roottoripurje, eli mekaaninen purje joka asennetaan laivan kannelle. Kuva: Norsepower
Elina Lappalainen HS
Tässä olisi sitä eduskuntavaalien keskusteluissa peräänkuulutettua vihreän siirtymän vientiteknologiaa. Sellaista, jossa kansainvälinen sääntely puskee markkinaa kehittämään päästöttömämpiä ratkaisuita.
Suomalainen roottoripurjevalmistaja Norsepower on nyt vuosien jälkeen saamassa liikevaihtoaan kasvuun.
”Öljyn hinta oli viime vuonna korkealla ja samaan aikaan meriliikenteen päästövähennyksen sääntely eteni, joten yhtäkkiä vuoden lopussa meille alkoi tulla tilauksia”, Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski kertoo.
Kun tilauskanta kasvoi, yhtiö päätti kasvattaa myös omaa toimintaansa ja hakea rahoitusta kansainvälisen kasvun tueksi. Nyt Norsepower kertoo saaneensa yhteensä 28 miljoonan euron rahoituksen.
Samalla Norsepower on perustanut tytäryhtiön Kiinaan Shanghain pohjoispuolelle ja rakentaa sinne Aasian-markkinoita palvelevaa tuotantoa. Kiinassa yhtiöllä on jo kymmenen työntekijää.
”Aasia on meille tärkein markkina. Valtaosa uusista laivoista joille teknologiamme soveltuu, tehdään Aasiassa. Samoin telakoista, joilla laitteitamme voidaan jälkiasentaa laivoihin”, Riski sanoo.
Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tavoitteena on vähentää kauppamerenkulun hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusi sääntely tuli voimaan 2023 alussa.
Jo tänä vuonna laivojen täytyy siis laskea ja raportoida tietoa energiatehokkuudestaan ja järjestö kerää dataa vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.
Norsepowerin tuote on roottoripurje, eli mekaaninen purje joka valjastaa tuulen suurten alusten avuksi ja vähentää polttoaineen kulutusta.
Siinä laite käyttää pienen määrän laivan sähköenergiaa pyörittääkseen sylinterin muotoisia roottoreita laivan kannella. Pyörimisliike yhdistettynä tuuleen saa aikaan työntövoiman.
Norsepowerin innovaatio perustuu suomalaisen arkkitehdin Sigur Savoniuksen 1920-luvulla kehittämään Flettner-roottorina tunnettuun ratkaisuun. Tuolloin tekniset haasteet ja markkinatilanne estivät keksinnön yleistymisen käytössä.
Nyt tuote on ollut käytössä laivoilla jo kahdeksan vuoden ajan, jolloin siitä on kerätty dataa. Mittausten mukaan roottoripurjeen käyttö tuo 5–25 prosentin polttoainesäästöt riippuen laivasta, miten tuulisella reitillä se kulkee ja montako roottoripurjetta sen kannelle on asennettu.
Norsepowerin mukaan sen asiakkaana on maailman johtavia laivayhtiöitä ja rahtaajia kuten Bore, Sea-Cargo, Scandlines ja Vale.
Pandemian ja sodan kaltaiset isot käänteet ovat vaikuttaneet rajusti viime vuosina myös Norsepoweriin. Kun yhtiö teki 2020 jo 5,2 miljoonan euron liikevaihdon, 2021 liikevaihto romahti lähes puoleen. Koronapandemian myötä meriteollisuus lykkäsi hetkeksi investointejaan.
Norsepowerin liiketappio on vaihdellut 1,3 miljoonan euron 3,9 miljoonan euron välissä 2018–2021.
Nyt kasvun käynnistyminen on puolestaan ollut myös ripeää. Tuomas Riskin mukaan yhtiön viime vuoden liikevaihto nousi takaisin viiden miljoonan euron tasolle.
”Roottoripurje on asennettu nyt seitsemään laivaan ja tilauskannassa odottaa suunnilleen yhtä monta. Meillä on hyvät edellytykset kaksinkertaistaa tänä vuonna liikevaihto”, Riski sanoo.
Norsepower on vuonna 2012 perustettu yhtiö, jolla on nyt noin 40 työntekijää.
Koko historiansa aikana yhtiö on kerännyt sijoittajilta pääomaa sekä EU:lta ja Business Finlandilta tukea, tuotekehityslainaa ja muuta julkista rahoitusta yhteensä noin 40 miljoonan euron edestä.
Riski myöntää, että yhtiön ja koko alan etenemisen hitaus on tullut hänellekin yllätyksenä.
”Kuvittelin, että päästövähennysten ja polttoaineiden hintojen myötä maailma olisi ollut tässä pisteessä jo viisi vuotta sitten.”
Pääsijoittaja Norsepowerin rahoituskierroksella ranskalainen varainhoitoyhtiö Mirova, joka kuuluu kestävän kehityksen sijoituksia tekevään Natixis Investment Managementin -konserniin. Sen lisäksi sijoittajia olivat Suomesta Ilmastorahasto, valtion päämasijoitusyhtiö Tesi sekä VNT Investments sekä joukko kansainvälisiä toimijoita.
