Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kertoi tiistaina ensi vuoden talousarvioesityksestä, jonka mukaan sen toimintamenot ovat noin 1,3 miljardia euroa. Talousarvio on lähes sata miljoonaa euroa alijäämäinen.
Hyvinvointialue harkitsee lisärahoituksen hakemista valtiolta osana taloutensa hallintaa.
Hyvinvointialueet ovat toimineet vajaan vuoden. Ne ovat keskenään erilaisissa tilanteissa muun muassa sen suhteen, millaiset niiden rakenteet olivat toiminnan alkaessa, millä voimalla niissä on lähdetty uudistustoimia tekemään ja mikä niiden taloudellinen näkymä on.
Lainsäädännön mukaan hyvinvointialueella on oikeus lisärahoitukseen, jos asukkaiden lakisääteiset perusoikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluiden osalta vaarantuvat.
Nähtäväksi jää, miten mahdollisia lisärahoitushakemuksia tullaan käsittelemään, ja millaisia taloustoimia hyvinvointialueilta tullaan mahdollisesti vaatimaan, jos lisärahoitusta myönnettäisiin. Toistuva lisärahoituksen saaminen voi johtaa hyvinvointialueen arviointimenettelyyn.
Tämän vuoden osalta hyvinvointialueet ovat yhteensä tekemässä noin miljardin euron alijäämän. Lähivuosille laaditun koko maan tason painelaskelman perusteella ilman kustannusrakenteen sopeuttamista hyvinvointialueiden kustannukset kasvavat lähivuosina nopeammin kuin niiden saama valtion rahoitus, ilmenee julkisen talouden suunnitelmasta.
Petteri Orpon (kok) hallituksen talouslinjan keskeinen palanen on kirjaus siitä, että hallitus on sitoutunut toimiin, jotka vaalikauden aikana vahvistavat julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla. 1,4 miljardia euroa näistä pitäisi löytyä sote-menojen kasvun hillinnästä.
On ilmeistä, että sillä mitä tapahtuu sote-menojen kasvun hillinnälle, on aivan keskeinen rooli siinä, pääseekö hallitus taloustavoitteisiinsa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikeuskerrointa tulee riittämään. Hyvinvointialueiden pitäisi kattaa tänä vuonna syntyviä alijäämiään ja niiden pitäisi pystyä hillitsemään menokasvua merkittävästi tuottavuutta parantamalla. Lisäksi hallituksen pitää saada toteutettua toimet, joilla hyvinvointialueiden velvoitteita vähennetään.
Monen tähden pitää siis sattua kohdalleen, että tavoitteisiin päästään.
Taloustilanne pomppaa pöydälle kuin vieteriukko
Toisaalta hyvinvointialueiden rahoitushimmelissä on myös monta palasta, jotka tuovat valtiolle keinoja vaikuttaa tilanteeseen.
Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä on katettava kolmen vuoden kuluessa, muutoin valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn.
Esimerkiksi vuoden 2023 taseen alijäämä tulee olla katettu viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä.
Hyvinvointialueiden investointien määrää ohjataan puolestaan muun muassa investointisuunnitelman laadintaa koskevilla velvoitteilla sekä lainanottovaltuudella.
Juuri viime viikolla valtioneuvosto päätti kuuden hyvinvointialueen ensi vuoden lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan hyväksytyn investointisuunnitelman toteuttamiseksi lainanottovaltuuden mukaisesti.
Lainanottovaltuuden muuttamiselle asetetuilla ehdoilla valtio haluaa varmistaa, että alueilla on kyky selviytyä lainojen hoidosta.
Miljardiluokan jokerikortti on, miten hyvinvointialueiden taloustilanne kehittyy, ja kertyykö sieltä lisää takamatkaa hallituksen taloustavoitteisiin.
Valtion ensi vuoden budjetissa hyvinvointialueiden rahoitukseen suunnattava panostus haukkaa yli neljäsosan.
Hyvinvointialueiden talouskehitys onkin niin keskeinen palanen julkisen talouden näkymiä, että hyvinvointialueiden taloustilanteen voi ennakoida pomppaavan pöydälle kuin vieteriukko niin ensi kevään kehysriihessä kuin kevään 2025 puoliväliriihessä.
Aika näyttää, potkitaanko purkkia joltain osin vain eteenpäin, vai nähdäänkö tarvetta justeerata sote-rakenteita jo nyt tiedossa olevia toimia enemmän.
