Finland

Myllääkö Biden Lähi-idän valtasuhteet uusiksi, palaako Yhdysvallat Iranin ydinohjelmaa rajoittavaan sopimukseen? – Nämä viisi seikkaa tilanteesta tiedetään nyt

Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden tähtää Yhdysvaltain paluuseen Iranin ydinohjelmaa rajoittavaan sopimukseen.

Mistä oikein on kyse ja mitä vaikutuksia sillä on Iranille sekä laajemmin Lähi-idän vakaudelle? Lue vastaukset viiteen keskeiseen kysymykseen.

1. Mitä Biden nyt aikoo tehdä?

Vuonna 2015 YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata sekä Saksa, EU ja Iran hyväksyivät sopimuksen, jossa Iran sitoutui leikkaamaan rikastetun uraanin varastoja ja tuotantoa.

Sopimus tähtäsi siihen, että Iranin on vaikea kehittää ja rakentaa ainakaan nopeasti ydinaseita. Vastineeksi luovuttiin Iranin ydinohjelmaan liittyneistä talouspakotteista.

Donald Trumpin hallinto irrotti Yhdysvallat sopimuksesta vuonna 2018 ja otti talouspakotteet uudelleen käyttöön.

Nyt Joe Biden suunnittelee paluuta siihen, ja pakotteiden purkamista, jos Iran alkaa noudattaa taas rajoitteita.

Sen jälkeen Biden haluaa neuvotella laajemman ja pidempiaikaisen sopimuksen.

Ulkoministeriehdokas Antony Blinkenin mukaan jatkosopimuksessa puitaisiin myös Iranin alueellista toimintaa ja ohjusohjelmaa, kertoo Axios (siirryt toiseen palveluun).

– Yhdysvaltain paluu sopimukseen tasapainottaisi Lähi-idän tilannetta lopettamalla Iranin eristyksen ja saattamalla sen ydinohjelman jälleen paremmin kansainvälisen yhteisön valvonnan alle. Se myös helpottaisi Yhdysvaltain ja EU:n yhteistyötä laajemminkin Lähi-idässä, arvioi vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Kyse ei ole helposta tehtävästä, sillä kummallakin osapuolella on vaatimuksensa ja sisäpoliittiset paineensa, arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

– Biden haluaa laajentaa sopimusta koskemaan Iranin ulko- ja puolustuspolitiikkaa ja Iranissa on vaalit kesällä, mikä voi vaikeuttaa kompromisseja. Jää myös nähtäväksi, kuinka paljon paukkuja Bidenilla on laittaa tähän, ottaen huomioon sen, että hänellä on hoidettavana monta kriisiä yhtä aikaa, Juusola sanoo.

Iranin armeijan kommandojoukkoja alkuviikosta järjestetyssä sotaharjoituksessa Omaninlahdella Markranissa Iranissa.

Iranin armeijan kommandojoukkoja alkuviikosta järjestetyssä sotaharjoituksessa Omaninlahdella Markranissa Iranissa.AOP

2. Mikä on Iranin kanta?

Iranille sopimukseen palaaminen olisi tärkeää, koska Trumpin palauttamilla pakotteilla on ollut tuhoisat vaikutukset Iranin talouteen. Ulkomainen öljynvienti on romahtanut noin neljäsosaan (siirryt toiseen palveluun)aiemmasta.

Päälle on tullut koronapandemia. 82 miljoonan asukkaan Iranissa on pandemian aikana tilastoitu (siirryt toiseen palveluun) 1,3 miljoonaa koronatartuntaa ja yli 57 000 koronaan liittyvää kuolemaa.

Kansainvälinen rahoitusalan instituutti IIF arvioi (siirryt toiseen palveluun), että pakotteista luopuminen virkistäisi nopeasti Iranin taloutta. IIF:n ennusteen mukaan Iranin talous saattaisi kasvaa jo tänä vuonna 4,4 prosenttia.

Pallo on Yhdysvalloilla. Trumpin poliittinen ura on päättynyt, mutta ydinohjelmasopimus on yhä elossa.

Iranin presidentti Hassan Rouhani

Iran ehti joulukuussa päättää (siirryt toiseen palveluun), että se lisää uraanin rikastamista ja estää Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastukset, jos pakotteista ei luovuta.

Ja juuri ennen Yhdysvaltain presidentinvaihdosta Iran ilmoitti alkavansa jälleen rikastaa uraania 20 prosenttiin, mikä on selvästi enemmän kuin ydinohjelmasopimuksen sallima, ydinpolttoaineelta edellytetty alle neljän prosentin rikastusaste. Ydinaseisiin tarvitaan noin 90-prosenttiseksi rikastettua uraania.

Iranin ja Yhdysvaltain suhteita ehti pakotteiden paluun ohella heikentää myös vuoden takainen salamurha, jossa Yhdysvallat murhasi ohjusiskulla Bagdadissa vaikutusvaltaisen iranilaiskomentajan Qassem Suleimanin.

Qasem Suleimanin hautajaiset Teheranissa.

Valtavat väkijoukot kerääntyivät kunnioittamaan kenraali Qassem Suleimanin muistoa Iranin pääkaupungissa Teheranissa viime vuonna.Abedin Taherkenareh / EPA

– Iranin puolella on varmasti paljon epäluottamusta Yhdysvaltoja kohtaan. Vaarana on, että haukkojen asema on vahvistunut Iranissa, mikä vaikeuttaa lisää suhteiden normalisoimista, arvioi professori Hannu Juusola.

Iranin maltillinen presidentti Hassan Rouhani sanoi keskiviikkona, että Iran on odottavalla kannalla.

– Pallo on Yhdysvalloilla ja Washingtonilla. Trumpin poliittinen ura on päättynyt, mutta ydinohjelmasopimus on yhä elossa. Kaikki hänen yrityksensä tuhota sopimus olivat epäonnistuneita ja hän epäonnistui, sanoi Rouhani puheessaan Iranin hallituksen istunnossa.

3. Miksi Iran on niin merkittävä?

Lähi-itä on yksi maailman tärkeimmistä öljyntuottaja-alueista. Iso osa maailman öljystä kuljetetaan pitkin Persianlahtea, jonka vastarannoilla veriviholliset Iran ja Yhdysvaltojen liittolainen Saudi-Arabia kyräilevät toisiaan.

Kyseessä on myös merkittävä uskonnollinen kädenvääntö – shiiaenemmistöinen Iran ja sunnivaltainen Saudi-Arabia ovat vuosikymmeniä kisanneet Lähi-idän herruudesta.

Kartta alueellisesta valtataistelusta Iranin, Saudi-Arabian, Jemenin, Irakin, Syyrian, Libanonin ja Gazan alueella.

Harri Vähäkangas / Yle

Iranin tiedetään rahoittavan muun muassa Gazassa valtaa pitävää ääri-islamilaista Hamas-järjestöä, Libanonin shiiojen Hizbollahia ja Jemenin huthi-kapinallisia.

Yhdysvallat on vastustanut Iranin laajentumispyrkimyksiä ja ydinohjelmaa, koska epäilee Iranin kehittävän salaa ydinasetta. Iranin mukaan ydinohjelma on rauhanomainen. Iran on toistuvasti rikkonut ydinsopimusta vastatoimena Trumpin hallinnon palauttamille pakotteille.

Yhdysvaltojen pakoteruuvin puristuksessa Iran on syventänyt suhteitaan muihin maailmanmahteihin Kiinaan ja Venäjään.

Esimerkiksi Kiinan ja Iranin kerrotaan kaavailevan sopimusta, jonka avulla Kiina voisi sijoitus- ja lainaohjelmaa vastaan saada paitsi öljyä alennettuun hintaan, myös jopa sotilaallista jalansijaa Yhdysvalloille strategisesti merkittävältä alueelta, kirjoittaa the New York Times (siirryt toiseen palveluun).

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump ikuistettuna mainostauluun Tel Avivissa Israelissa.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump ikuistettuna mainostauluun Tel Avivissa Israelissa.EPA

4. Mikä vaikutus muutoksella on Lähi-idässä?

Iranin ydinohjelma on suurin kauhistus Israelille, mutta myös Iranin kilpailijalle Saudi-Arabialle.

Israel on yksityisen tv-kanavan, kanava 12:n mukaan varoittanut (siirryt toiseen palveluun), että Israelilla ei ole neuvoteltavaa Bidenin hallinnon kanssa, jos se palaa Iranin ydinsopimukseen.

Toisaalta hallinnossa on myös sovittelevampia kantoja, ja pääministeri Benjamin Netanjahun kerrotaan käyvän asiasta neuvotteluja hallintonsa, puolustusvoimien sekä tiedustelupalvelu Mossadin kanssa.

– Yhdysvaltain paluu sopimukseen on Israelin nykyjohdolle painajainen ja käynnissä onkin lobbauskamppailu Bidenin politiikan suunnasta. Israel on yhteisrintamassa ns. maltillisten arabimaiden kanssa, ja pyrkii tuomaan esille näkökulmansa ja vaikuttamaan Bidenin politiikkaan, professori Juusola kuvaa tilannetta.

Juusola muistuttaa, että Israelin tukemisella on tärkeä rooli myös Yhdysvaltain sisäpolitiikassa. Liittolaisuussuhdetta ei voi hylätä.

– Kuitenkin viime kädessä Israelin on, kuten Obamankin kaudella, tyydyttävä siihen ratkaisuun, jonka USA tekee. Netanjahun hallituksen ongelmana on myös liiallinen sitoutuminen republikaaneihin ja Trumpiin, mikä ei takaa parhaita mahdollisia välejä Bidenin hallinnon kanssa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.

Israelin mukaan Iranin ydinohjelmaa koskeva sopimus on puutteellinen, eikä se estä Irania hankkimasta ydinasetta. Se ei myöskään estä Irania rahoittamasta Lähi-idässä terroristisia järjestöjä ja lisäämästä epävakautta.

Myös Saudi-Arabia on liittolaisineen huolissaan (siirryt toiseen palveluun) Iranin ydinasesuunnitelmista, eikä kannata vuonna 2015 solmittua sopimusta.Maa haluaisi tilalle tiukemman sopimuksen – ja olla itse mukana siitä neuvoteltaessa.

Osa arabimaista kokee Iranin vahvasti uhakseen ja kokee sopimuksen olevan merkki siitä, että Yhdysvallat on hylännyt ne.

Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola

– Osa arabimaista kokee Iranin vahvasti uhakseen ja kokee sopimuksen olevan merkki siitä, että Yhdysvallat on hylännyt ne. Tämä vaikutti Saudi-Arabian ulkopolitiikan radikalisoitumiseen presidentti Obaman aikana. Bidenilla on tässä vaikea tasapainoilutehtävä, joka vaatii onnistuakseen paljon taitoa ja diplomaattista pääomaa, sanoo Juusola.

Saudeille Donald Trump oli tärkeä tukija, ja presidentinvaihdos aiheuttaa päänvaivaa kruununprinssi Mohammed bin Salmanille monessa muussakin mielessä. Biden on ilmoittanut kiinnittävänsä enemmän kriittistä huomiota Saudi-Arabian ihmisoikeustilanteeseen ja osallisuuteen Jemenin sisällissodassa.

Iranilaisia ostoksilla Tajrishin basaarissa Teheranissa. Iranin talous on ajautunut kriisiin ankarien pakotteiden takia.

Iranilaisia ostoksilla Tajrishin basaarissa Teheranissa. Iranin talous on ajautunut ahtaalle ankarien pakotteiden takia.EPA

5. Mitä tavoitellaan?

Ideaalitilanteessa syntyisi Juusolan mukaan uusi, laaja sopimus, joka vähentäisi muiden maiden pelkoa Irania kohtaan. Täytyisi löytää kompromissi, joka vähentäisi alueen maiden kokemaa pelkoa ja sulkisi Irakin kaltaiset valtiot alueellisen kilpailun ulkopuolelle – mutta ottaisi huomioon myös Iranin kokemat uhkakuvat.

– Huomattavasti vaatimattomampienkin tavoitteiden saavuttaminen ja jopa pelkkä paluu vanhan ydinohjelmasopimuksen noudattamiseen tulee olemaan haastavaa, mutta sentään mahdollista kevään aikana, pohtii Stewart.

Ensiaskeleina paluussa sopimukseen täytyy Stewartin mukaan saada Iranissa lisättyä jälleen tukea sopimukselle – sen kannattajat joutuivat alakynteen, kun Yhdysvallat palasi pakotelinjalle.

– Sopimuksen voimassaoloajan pidentäminen ja vastineeksi siitä vetäytymisen vaikeuttaminen saattaisivatkin olla kaksi konkreettista muutosta, jotka on ehkä mahdollista saavuttaa.

– USA:n viesti alueen maille on se, että pidemmän päälle niiden turvallisuus on paremmin taattu sitomalla Iran kansainväliseen yhteisöön sen sijasta, että se asetetaan alueen ainoaksi silmätikuksi ja eristetään, arvioi Alaranta.

Iranin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat muuttuneet voimakkaasti sadan vuoden aikana.
Video kertoo kuinka Iranin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat muuttuneet

Lue myös:

Paluu vanhaan, jotain aivan uutta vai vain paremmat pöytätavat? Näin Ylen kirjeenvaihtajat arvioivat USA:n vallanvaihdon muuttavan maailmaa

Iran toteutti uhkauksensa – ilmoitti rikastaneensa uraania jo 20-prosenttiseksi

Yhdysvallat vetää yllättäen pois ainoan Lähi-idässä olleen lentotukialuksensa – Onko Pentagonissa puhjennut sisäinen riita?

Kuka oli Iranissa murhattu ydinvoimatutkija ja miksi hänen kuolemansa on merkittävä? – Tämän tiedämme asiasta nyt

Iran on teloittanut vakoilusta tuomitun miehen – hankki tietoja Yhdysvaltojen surmaamasta iranilaiskenraali Qassem Suleimanista

Football news:

Pochettino on the new remontade with Barca: In football, even the unthinkable is possible, but we are positive
Real Madrid snapped a 5-game winning streak with a draw with Sociedad
Neymar is likely to miss the Barcelona game. PSG don't want to take any chances
Real Madrid conceded for the first time in 5 matches
Miranchuk about Bergamo: They start to find out in a cafe, come up with a smile and say: Forza Atalanta!
Maldini on buying out Tomori for 28 million euros: Too expensive. Milan will discuss everything with Chelsea
Raiola requested a salary of 10 million euros and a 1-2-year contract for Donnarumma from Milan. Chelsea and PSG player of Interest