Tutkijan mukaan valkohaalarit flirttailevat salaliittoteorioiden kanssa. Kyse on maailmankuvasta, jossa asetutaan aina valtavirtaa vastaan
Valkohaalariset mielenosoittajat ovat aiheuttaneet hämmennystä ilmestymällä vaalitilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin eri puolilla Suomea. He suhtautuvat kriittisesti muun muassa koronarokotteisiin, Natoon, poliitikkoihin, EU:hun ja mediaan.
Viime viikonloppuna valkohaalarit ilmestyivät Korson suurmarkkinoille Vantaalla. Ehdokas Eerikki Viljasen (kesk.) vaalipäällikkö Heidi Nordman kertoo, että mielenosoittajat ryhmittyivät puolueteltoista koostuvan kujan päähän, osittain estäen markkinaväen kulun.
Nordmanin mukaan markkinoilla olleet ihmiset kokivat tilanteen painostavaksi.
– Mielenosoitus oli rauhallinen ja maltillinen, joten en itse pitänyt sitä vaalihäirintänä. Moni paikalla ollut markkinavieras koki, että se lisäsi turvattomuuden tunnetta. Yksi lapsi säikähti niin, että alkoi itkeä, Nordman sanoo.
Mielenosoittajat pukeutuvat valkoisiin haalareihin ja kasvot peittäviin naamioihin. He eivä ota kontaktia muihin ihmisiin, vaan seisovat hiljaa kantaen iskulauseita sisältäviä kylttejä.
Valkohaalareista on tehty havaintoja lähes kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaiden vaalitilaisuuksissa viime kuukausina, muun muassa Sakari Rokkasen (kok.), Lauri Nikulan (kesk.), Elisa Aaltolan (vihr.) tilaisuuksissa sekä vasemmistoliiton vaalijuhlissa Oulussa.
Mielenosoituksia on nähty lisäksi kaupunkien keskustoissa yleisötapahtumissa esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä ja Turussa.
”Ei meillä ole tarkoituksena ahdistella ketään”
Valkohaalareiden edustaja Jani Tuominen kiistää, että kyse olisi vaalihäirinnästä. Hän uskoo, että osa ihmisistä voi kokea heidän läsnäolonsa epämiellyttäväsi, koska he ajattelevat eri tavalla kuin valkohaalarit.
– Ehdokkaalle voi tulla huonoja fiiliksiä, mutta me näemme, että meidän tehtävämme on tiedottaa näistä asioista. Ei meillä ole tarkoituksena ahdistella ketään, Tuominen sanoo.
Valkohaalarit ovat Tuomisen mukaan huolissaan koronarokotehaitoista sekä nykyisestä päätöksenteosta, joka kaventaa sananvapautta ja perusoikeuksia.
Turussa asuva Jani Tuominen on Sananvapaus ja perusoikeudet yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on mukana myös muissa uusissa protestiformaateissa, kuten kansalaiskävelyssä sekä risusavotassa, jossa poliitikoille viedään risuja kukkapaketissa.
Meidän mielestä Suomessa ei ole oikeaa oppositiota. Kaikki ajavat samoja agendoja.
Jani Tuominen
Mielenosoituksessa naamioituminen on melko poikkeuksellista Suomessa. Tuomisen mukaan valkohaalarit tekevät sitä kahdesta syystä: mielenosoittajien henkilöllisyyden suojelemiseksi sekä ison näkyvyyden saamiseksi.
– Pienellä porukalla saa todella ison vaikutuksen ja hyvän näkyvyyden, jos vertaa vaikka tavalliseen mielenosoitukseen Eduskuntatalon edessä. Valkoiset haalarit ja maskit jäävät mieleen, Tuominen sanoo.
Tuomisen mukaan koronatoimia julkisesti vastustaneita ihmisiä joutui ongelmiin mielipiteidensä takia: työpaikkoja meni alta, tehtiin lastensuojeluilmoituksia ja entiset puolisot uhkasivat lasten viemisellä. Maskin takaa voi sanoa vapaasti mielipiteensä ilman pelkoa seuraamuksista.
Paikallisryhmät toimivat itsenäisesti
Suomen valkohaalarit aloittivat protestoinnin vuoden 2021 tienoilla vastustamalla koronarajoituksia ja -rokotteita esimerkiksi Convoy-mielenosoituksissa. Mallia on otettu muualta Euroopasta, jossa on ollut vastaavia naamioituneita, performanssityylisiä mielenosoituksia.
2000-luvun alun globalisaatiota vastustavissa mielenosoituksissa nähtiin valkohaalarisia mielenosoittajia, mutta heillä ei ole suoraa yhteyttä nykyisiin, koronakriittisiin valkohaalareihin.
Koronatilanteen rauhoituttua Suomen valkohaalarit siirtyivät muihin aiheisiin, kuten Naton, sähkömarkkinoiden keinottelun, kansainvälisen pandemiasopimuksen vastustamiseen. Valkohaalarit ovat jalkautuneet kunnantalojen luo istuntojen aikana useilla paikkakunnilla viime vuosina.
– Kun vaalit tulivat, oli luontaista mennä vaaliteltoille, koska päättäjät ovat siellä sekä kansa kuuntelemassa heitä, Tuominen sanoo.
Tuomisen mukaan paikallisryhmiä on eri puolilla Suomea ja ne toimivat itsenäisesti. Valtakunnallinen ydinporukka jakaa paikallisryhmille julisteita ja lentolehtisiä. Lisäksi paikalle tulevat mielenosoittajat saavat ottaa mukaan omia iskulauseitaan. Paikallisryhmiä on ohjeistettu tekemään poliisille ilmoitus mielenosoituksista ja kertomaan kenttäpoliisille marssin reitistä.
Turussa järjestettiin heinäkuussa suurtempaus, jossa valkohaalarit muodostivat Tuomisen mukaan yli sadan metrin jonon jokirantaan. Mielenosoittajia tuli eri puolelta Suomea.
Tuomisen mukaan valkohaalareilla ei ole mitään tekemistä fasistisen sinimustan liikkeen kanssa.
Tutkija: Flirttailua salaliittoteorioiden kanssa
Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Ari-Elmeri Hyvösen mukaan valkohaalarit flirttailevat salaliittoteorioiden kanssa: Heidän maailmankuvansa perustuu ajatukselle, että poliittinen ja taloudellinen eliitti pyrkii kaventamaan sananvapautta ja kansalaisoikeuksia.
– He ajattelevat, että media, isot puolueet ja muut instituutiot ovat kytkyssä keskenään, jolloin kaikkeen päivän politiikan agendalla olevaan pitää suhtautua vastahakoisesti. Kyse on maailmankuvasta, jossa tullaan aina asettuneeksi valtavirtaa vastaan, Hyvönen sanoo.
Totuudenjälkeistä politiikkaa tutkinut Hyvönen katsoo, että epäluulo päättäjiä kohtaan on kytenyt jo pidemmän aikaa. Sitä on ruokkinut infovallankumous ja disinformaation lisääntyminen.
– Jos tämä kyti aiemmin, niin koronapandemia oli se happi, joka sai liekit syttymään. Jotta tällaiset liikkeet pääsevät näkyvämpään asemaan, se vaatii ulkoisia ärsykkeitä, maailmaa ravisuttavia tapahtumia, kuten pandemiaa ja sotaa.
Alla olevassa videossa vaaliasiantuntija, dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta ja varautumispäällikkö Antti Sillanpää Huoltovarmuuskeskuksesta keskustelevat Ylen aamussa siitä, millaista vaalihäirintää ehdokkaat ja poliittinen järjestelmä kohtaa.
