Konkurssilakiin tehdyn väliaikaisen muutoksen voimassaolo päättyy tammikuun lopussa. Muutos on rajoittanut velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen pitää hyvin epätodennäköisenä, että Suomessa nähtäisiin tänä keväänä massiivista konkurssien hyökyaaltoa.

”Samalla täytyy kyllä sanoa, että tulemme näkemään normaalia enemmän konkursseja. Tulemme näkemään myös muuta yritystoiminnan lopettamista, sillä konkurssihan on vain yksi keino lopettaa yritystoiminta”, Toivonen sanoo.

Toivonen muistuttaa, että talous ei ole vielä palannut ennalleen ja kuluttajat ovat edelleen varovaisia. Tämän takia suurilta velkojilta on syytä toivoa malttia.

”Isot velkojat, kuten verottaja ja työeläkeyhtiöt ovat yleensä hanakimmin hakeneet yrityksiä konkurssiin. Riittääkö heillä kärsivällisyys tässä tilanteessa?”

Lainmuutoksen tavoitteena on ollut varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko johtuu koronaviruspandemiasta. Tässä tavoitteessa on Toivosen mukaan onnistuttu varsin hyvin.

"Viime vuonna velkojien tekemiä konkurssihakemuksia oli 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Kyllä tukitoimilla, joista konkurssilain väliaikainen muutos oli vain yksi, on ollut vaikutusta konkurssihakemusten määrään."

Hallitus on valmistellut jatkoksi uuden väliaikaisen lain. Se pidentää velalliselle konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa annettavaa maksuaikaa viikosta 30 päivään. Suomen Yrittäjät olisi pitänyt perustellumpana pidempää, 60 päivän maksuaikaa, sillä monen yrityksen myynti on sakannut koronan takia voimakkaasti.

”Yritykset tarvitsevat nyt aikaa selvitä maksuistaan ja tällöin 30 päivää voi olla yksittäisten yritysten ja toimialojen kannalta liian lyhyt aika”, Toivonen sanoo.

Hän muistuttaa, että yritys voi myös itse vaikuttaa siihen lähdetäänkö sitä hakemaan konkurssiin?

"Ensimmäinen neuvo on se, että yritys on mahdollisimman nopeasti yhteydessä velkojaan ja yrittää sopia erilaisista maksujärjestelyistä. Tämä yleensä estää konkurssin, jos maksujärjestelyä kyetään noudattamaan."

26 000 yritystä harkitsee toiminnan alasajoa

Toivonen kertoo, että yrittäjäjärjestön tekemän kyselyn mukaan tilanne monissa yrityksissä on edelleen epävarma. Pk-yrityksistä peräti 65 prosenttia kokee, että koronasta aiheutuu haittaa.

”Yksi kuudesosa yrityksistä kokee, että heillä on aika ajoin vaikeuksia maksaa laskujaan. Saman verran yrityksiä on hakenut erilaisia maksujärjestelyjä verottajalta ja työeläkeyhtiöiltä. 26 000 yritystä harkitsee toiminnan alasajoa ja noin 11 000 yritystä kokee ihan suoraa konkurssiuhkaa.”

Kustannustuki kolmosta valmistellaan virkamiestasolla. Minkälaisia kriteerejä toivotte siihen?

"Kustannustuen väliinputoajia ovat olleet koronakriisin aikana perustetut yritykset ja ennen kriisiä voimakkaasti kasvaneet yritykset. Tähän toivomme korjausta. Myös sitä olisi syytä pohtia, onko liikevaihdon laskun alarajaa syytä alentaa 30 prosentista esimerkiksi 20 prosenttiin."