Ilmaston lämpeneminen saavuttaa keskimäärin 1,5 asteen tason 2030-luvun alkupuolella. Samaan aikaan kun pahempi vahinko täytyy estää, pitää myös sopeutua jo varmoihin muutoksiin, sanovat ilmastotutkijat.
Ilmasto lämpenee keskimäärin 1,5 astetta vuoteen 2030 mennessä, kertoi maanantaina julkaistu IPCC:n yhteenvetoraportti. Pahempi vahinko voidaan vielä välttää, jos vihreään siirtymään ja fossiilitaloudesta luopumiseen laitetaan lisää vauhtia.
Kun luet tämän jutun, niin tiedät, mitkä neljä asiaa uudesta ilmastoraportista ovat kaikkein olennaisimmat
Nähtäväksi jää, onnistutaanko lämpeneminen hillitsemisessä. Varmaa on kuitenkin se, että jo tapahtunut vahinko tulee muuttamaan maailmaa.
IPCC:n tuoreessa raportissa peräänkuulutettiinkin suuria investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
– Meidän pitää ymmärtää, että se mitä meillä on nyt, tulee muuttumaan radikaalisti. Tulevaisuuden ilmasto ei ole sama kuin nyt, sillä se muuttuu kiihtyvässä määrin, sanoo Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitoksen sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen yksikön johtaja.
Aikaisemmin muun muassa IPCC:n tutkijana toimineen Gregowin mukaan lämpeneminen on kiihtynyt niin, että pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköt voidaan menettää Sademetsät saatetaan menettää osittain. Euroopassa kasvillisuusvyöhykkeet tulevat siirtymään kohti pohjoista.
– Boreaalinen metsä kuivuu ja kuolee eteläosissaan ja siirtyy kohti pohjoista. Tämä taas supistaa arktista luontoa.
Muutokset tapahtuvat sykäyksittäin tulevina vuosikymmeninä. Sadan vuoden päästä maailma on jo hyvin erilainen.
– Nykypäivän Lapin arktinen luonto voidaan menettää. Tämä olisi meidän leveyspiireillämme ekosysteemin mitassa peruuttamaton tappio, jonka emme voi antaa tapahtua, Gregow sanoo.
Ilmastonmuutos tapahtuu käsi kädessä luontokadon kanssa ja Suomi tulee mitä todennäköisimmin menettämään muun muassa joitakin kala-, lintu-, ja perhoslajeja. Kasvipuolelta merkittävimpiä muutoksia olisi kuusen kaikkoaminen eteläisestä Suomesta.
Kylmästä lämpimään
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on koko yhteiskunnan läpäisevää työtä. Helteiden ja rankkasateiden lisääntyminen tuottaa haasteita muun muassa ravinnontuotannolle.
– Maatalouden on valmistauduttava katovuosiin, joita pitkät kuivuusjaksot tai helteiden ja rankkasateiden vuorottelu voi aiheuttaa, Gregow sanoo.
Näiden haasteiden kampittamiseksi maatalous tarvitsee muun muassa kriisivalmiutta ja uusien teknologisten ratkaisujen kehittämistä.
Rakennusalalla pitää miettiä, miten suomalainen rakennuskanta rakennetaan sellaiseksi, ettei se helteisinä kesinä varaa älytöntä määrää lämpöä sisätiloihin.
Kyse on aivan uusista riskeistä, jotka pitää ottaa huomioon. Tämä tarkoittaa liiketoiminnan uudistamista myös esimerkiksi vakuutusyhtiöille. Aivan uudenlaisia riskejä on vakuutettava, ja samalla tarkkailtava nykyisiä vakuutuksia sillä silmällä, ovatko nyt erittäin harvinaiset riskit yleistymässä tulevina vuosina.
Esimerkiksi nyt vesivahingoista kärsivät Suomen tulva-alueet tulevat todennäköisesti kokemaan aikaisempaa rankempia tulvia.
Edellämanitut ovat kuitenkin pieniä ongelmia verrattuna globaaleihin haasteisiin. Vaikka Suomessa kesämyrskyt eivät lähtisikään käsistä, voi pohjolaan saapua suuria määriä ihmisiä niiltä alueilta, jotka muuttuvat elinkelvottomiksi.
– Mitä teemme, jos tänne tulee 50 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole paikkaa missään muualla? Gregow kysyy.
Vuonna 2023 Suomeen vastaanotetaan (siirryt toiseen palveluun) 1 050 kiintiöpakolaista. Kymmentuhatkertaiset määrät tulevina vuosina vaatinevat todennäköisesti tiukkaa yhteiskunnallista keskustelua. Sopeutumistyössä avainasemassa ovatkin kansalaiset ja päättäjät.
Itsekuria ja yhteisöllisyyttä
Eduskuntavaalit ovat ovella, ja päättäjille Gregowilla on lukuvinkki. Ilmastolain perusteella tuoreeltaan laadittu Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 (siirryt toiseen palveluun) sisältää valtavan määrän varautumistoimia.
– Toivon, että tiedeyhteisön viesti otetaan vakavasti ja näitä tavoitteita lähdetään toteuttamaan. Pienin ripein askelin, mutta maaliin asti.
Gregow myöntää, että sopeutumustoimia ei ole helppoa myydä äänestäjille. Vaikka lähivuodet ovat ratkaisevia ilmastoasioissa, ovat ne ratkaisevia myös Venäjän sodalle Ukrainassa, Suomen terveydenhuollolle, julkisen talouden tasapainolle ja inflaation kurittamille lompakoille.
Monien samanaikaisten haasteiden sietämiseksi ja selvittämiseksi Gregow kuuluttaakin itsekuria ekologisempaan elämiseen.
– Meidän pitää aktiivisesti yrittää muuttaa toimintaamme paremman tulevaisuuden puolesta.
Gregow tunnistaa nykyasetelmassa vikaa: Viesti ilmastotalkoista tulee ikään kuin ylhäältä alaspäin, tutkijayhteisöltä muille ihmisille.
– Sen takia meidän pitää puhua keskenämme siitä, miten olemme yrittäneet muuttaa elintapojamme ja jakaa tietoa onnistumisista. Tällöin tarvittavia asioita tapahtuu, ja oletettavasti myös onnellisuutemme kasvaa.
