Syyskuussa sähköenergian käyttö pienentyi seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tulevan talven sähköpulan uhka on edelleen mahdollinen.
Sähköenergian säästäminen voi olla tulevana talvena ratkaisevassa asemassa sähköpulatilanteiden välttämiseksi, uskoo Fingridin voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala.
Rauhala kertoo, että energiasäästöllä on havaittu jo syyskuussa vaikutusta. Katariina Taleva
Kolme skenaariota
Fingrid esitteli maanantaina kolme skenaariota tulevan talven sähkön käytöstä. Skenaario on mahdollinen malli, joka saattaa toteutua tietyssä tilanteessa.
Sähkön riittävyyteen vaikuttaa kolme keskeistä tekijää: kotimainen tuotanto ja sen toimiminen luotettavasti, sähkön tuonti Ruotsista ja talven sää. Tämän hetkisen Fingridin talvikaudelle tekemän ennusteen mukaan tuonti Ruotsista olisi noin 2 400 MW ja Virosta 1 000 MW.
Rauhala kertoo, että isoin epävarmuus tällä hetkellä liittyy Etelä-Ruotsiin.
– Etelä-Ruotsin tilanne liittyy vahvasti Etelä-Norjan tilanteeseen, jossa on huolta vesienergiavarastojen riittävyydestä. Yhteistyössä Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöiden kanssa muodostamme parhaillaan kuvaa koko alueen osalta, Rauhala toteaa.
Mikäli kaikki kolme seikkaa toteutuvat, eli kotimaan tuotantoa saadaan riittävästi, sähkö saadaan tuotua Ruotsista ennusteen mukaan ja talvi on lauha ja tuulinen, tilanne on aiempia vuosia vastaava.
Ruotsin tuontiin vaikuttaa sekä sähkömarkkinoiden toimivuus ja siirtoyhteyksien toimivuus.
Fingridin kolme skenaariota tulevalle talvelle. Fingrid
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sähköenergiaa tarvitsisi säästää. Energiansäästön kautta pystytään varmistamaan sähkön riittävyys hyvällä tasolla esimerkiksi yllättävissä vikatilanteissa.
Toinen skenaario on, että jokin näistä kolmesta seikasta ei toteudu. Kovat pakkaset tai ongelmat omassa tuotannossa tai tuonnissa voivat johtaa tähän tilanteeseen.
– Silloin energiansäästöstä tulee hyvin keskeinen toimenpide. Jo viiden prosentin säästö vastaa 700 megawattia, joka on lähes yhden Olkiluodon yksikön tehoa vastaava teho, Rauhala kertoo.
Kolmas skenaario on se, että kaksi kolmesta seikasta ei toteudu. Tällöin joudutaan energiansäästön lisäksi harkittavaksi sähkön käytön ajoittaminen sähköpulan välttämiseksi.
Kiertävät sähkökatkot viimeinen keino
Tehotilanteen kiristyessä Fingrid ottaa yhteyttä säätöä tarjoaviin toimijoihin, jotta kaikki mahdollinen teho ja jousto saadaan sähkömarkkinoiden käyttöön. Rauhalan mukaan viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa on kerran aikaisemmin edetty sähköpulan ensimmäiseen vaiheeseen, mutta tilanne saatiin hallintaan.
Fingridillä on tiedossa joka päivä kello 17.30 seuraavan päivän sähkötuotannon tarve ja tuotanto. Silloin arvioidaan tilannetta ja tarpeen mukaan kysytään esimerkiksi Ruotsista sähköä.
Jos markkinatoimijoiden kapasiteetti, sähkönsäästö ja käytön ajoituksen toimenpiteet eivät riitä, kiertävät sähkökatkot käynnistetään.
– Sähkökatkoilla pyritään välttämään valtakunnallinen suurhäiriö, josta palautuminen voi kestää useista tunneista vuorokausiin, Rauhala toteaa.
Kuluttajia pyritään viestimään etukäteen kiertävistä sähkökatkoista. Esimerkiksi kiristyvän pakkasjakson seurauksena voidaan hyvinkin tehdä ennakkoviestintää kotitalouksille ja muille kuluttajille etukäteen.
Sähköpulaan liittyviä sähkökatkoja voi myös tulla ilman ennakkoilmoitusta yllättävän häiriön takia. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi suuren kotimaisen tuotantolaitoksen vikatilanteessa tai esimerkiksi jos siirtoyhteydet Ruotsiin vikaantuvat.
– Tällaisissa häiriötilanteissa on käytössä häiriöreserviä, jolla voidaan hetkeksi palauttaa tilannetta normaaliksi. Vikatilanteesta riippuen, voidaan joutua käynnistämään sähköpulaan siirtyminen, Rauhala sanoo.
Sähköpulamenettelyn vaiheet. Fingrid
