Ulkomaiden media nosti eduskuntavaaleista kiinnostuksen aiheeksi Sanna Marinin johtamien sosiaalidemokraattien mahdollisuudet pärjätä oikeistopuolueita vastaan. Myös tulevat hallituskuviot saavat analyysiä.
Timo Myllyniemi
– Suomalaiset lähtevät vaaleihin mielipidemittausten näyttäessä tilanteen olevan liki tasan oikeistopopulistien, konservatiivien ja pääministeri Sanna Marinin keskustavasemmiston kanssa, kertoo BBC.
BBC huomauttaa Suomen Nato-jäsenyyden olevan kiinni enää päivistä, mutta vaaleissa ei Ukrainan sodan vaikutus näy vaan niissä ratkaisevat talouskysymykset.
BBC kertoo Sdp:n kannatuslukujen olevan korkeat, mutta puheenjohtaja Marin jakaa mielipiteitä. BBC muistuttaa viime kesän bilevideokohusta.
BBC kertoo myös Suomen tulevan hallituksen muodostamisen kuvioista todeten Marinin sulkeneen pois yhteistyön perussuomalaisten kanssa. Toisaalta kokoomuksen Petteri Orpolla olisi voiton myötä useita koalitiomahdollisuuksia.
– Sanna Marin lähellä tappiota, otsikoi puolestaan ruotsalainen Aftonbladet huomauttaen ”vaaleista tulevan trilleri”, kun kolmen suurimman puolueen kannatuksen erot ovat vain prosenttien kymmenesosia.
Aftonbladetin haastattelema Helsingin yliopiston valtio-opin professori Åsa von Schoultz huomauttaa, että Suomen politiikassa on tapahtunut kulttuurimuutos.
Aiemmin puolueet pidättäytyivät ennen vaaleja paljastamasta hallitusyhteistyösuunnitelmiaan, mutta nyt vasemmistopuolueet ovat ilmoittaneet jo etukäteen, etteivät lähde hallitukseen perussuomalaisten kanssa.
Aftonbladet spekuloi myös Marinin jatkokuvioita mahdollisen vaalitappion jälkeen todeten, ettei Marin välttämättä tyydy perinteiseen oppositiojohtajan rooliin vaan saattaa tähdätä kansainvälisiin tehtäviin.
Dagens Nyheter käy myös läpi Suomen vaalien tiukan ennakkoasetelman kannatusmittausten valossa toden Aftonbladetin tavoin vaaleista muodostuvan trillerin.
– Useat puolueet ovat sulkeneet pois yhteistyön perussuomalaisten kanssa, jolloin kuten Ruotsissa, tulee hallituksen kasaamisesta vaikeaa, kirjoittaa DN viitaten ruotsidemokraattien vaalimenestykseen viime syksyn parlamenttivaaleissa.
DN muistuttaa Suomen konsensuspolitiikan usein johtaneen suuriin hallituksiin, joissa on ollut jopa kuusi puoluetta.
– Tällä kertaa vaalikampanjassa on kuitenkin tullut aiempaa selkeämmin ilmi, että myös Suomessa on oikeisto- ja vasemmistovaihtoehto, huomauttaa DN viitaten Ruotsin perinteiseen blokkipolitiikkaan.
– Oikeisto ja vasemmisto ovat harjoittaneet klassista oikeisto-vasemmiston retoriikkaa tämän vuoden vaalikampanjassa, ja voisi melkein uskoa, että blokkipolitiikkaa on muodostumassa myös Suomessa.
DN toteaa useiden puolueiden ilmoittaneen jo ennalta, etteivät lähde yhteistyöhän perussuomalaisten kanssa, mikä voi jopa johtaa Ruotsin kaltaiseen hallitusratkaisuun, jossa sekä oikeisto- että vasemmistoblokki valitsivat sulkea ruotsidemokraatit ulos hallituksesta. Tosin ruotsidemokraatit toimivat nykyisen kokoomushallituksen tukipuolueena parlamentissa.
– On myös mahdollista, että perussuomalaiset voittavat koko vaalit, ja silloin hallituksen muodostaminen tulee erittäin vaikeaksi, koska puheenjohtaja Riikka Purran voi olla hankala saada kasaan enemmistöhallitusta, DN kirjoittaa.
– Oho! Suomesta on tulossa Ruotsi, kirjoittaa puolestaan vaaleja seuraava Expressenin politiikan toimittaja Patrik Kronqvist Helsingistä.
Hän muistuttaa, että Suomessa sekä vaaleja edeltävä vastakkainasettelu ja äänestysaktiivisuus ovat olleet pitkään merkittävästi alhaisempia kuin Ruotsin politiikassa. Nyt on kuitenkin tapahtumassa muutos.
Ensinnäkin nyt on ollut havaittavissa selkää polarisoitumista ja blokkien muodostumista tulevan hallituksen suhteen, listaa Kronqvist.
– Kuulostaako tutulta? hän heittää ruotsalaislukijoille.
– Toinen yhtäläisyys Suomen ja Ruotsin välillä on, että keskustan kannatus on kriisissä. Vaikuttaakin, että perussuomalaiset ovat ottaneet keskustan perinteisen roolin yhtenä Suomen kolmesta suurpuolueesta, toteaa Kronqvist.
Hän myös kertoo keskustan Annika Saarikon ennalta sulkeneen pois nykyisessä hallituspohjassa jatkamisen.
Sen sijaan Ruotsin malli, jossa oikeistopopulistit suljetaan hallituksen ulkopuolelle ei Suomessa välttämättä toimi.
– Yksi selitys (perussuomalaisen) puolueen menestykselle on juuri Suomen politiikkaa leimannut konsensus, huomauttaa Kronqvist todeten, että laajojen hallituspohjien vuoksi perussuomalaiset on hyväksytty jo varhain Suomen politiikkaan toisin kuin ruotsidemokraatit Ruotsissa.
– Se on suomalaisen poliittisen perinteen tulos, josta Ruotsissa yleensä puhutaan vähemmän.
– Mutta vaalituloksesta riippumatta ei se vaikuta suhteisiin Ruotsiin ja Natoon. Suomessa jopa vihreät ja vasemmistoliitto sanovat kyllä puolustusliitolle. Suomen politiikassa on vielä paljon yksimielisyyttä jäljellä.
