Selvä enemmistö suomalaisista uskoo ainakin jossain määrin, että pahoinvointi lisääntyy ja hyvinvointi hiipuu, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kansalaistutkimus.

Yli puolet vastaajista (57 %) uskoi, että ristiriitojen ja vastakkainasettelun voimistuminen synnyttää yhteiskunnassa vakavia häiriöitä. Enemmistö (54 %) uskoi myös, että joukkotyöttömyys kasvaa Suomessa musertavan suureksi.

Se, mitä uhkakuvaa pitää todennäköisenä, näyttäisi linkittyvän puoluekantaan. Oppositiopuolueiden äänestäjät ovat keskivertoa vakuuttuneempia siitä, että Suomi on menossa päin prinkkalaa.

Etenkin perussuomalaisten kannattajat poikkeavat tutkimuksen mukaan muusta väestöstä siten, että heillä on poikkeuksen paljon pahoja aavistuksia.

Enemmistö perussuomalaisten tukijoista uskoo, että maan talouskehitys ajautuu ongelmiin, hallitsematon maahanmuutto vyöryy Suomeen, radikaalien ääriliikkeiden kannatus vahvistuu, vastakkainasettelu aiheuttaa vakavia häiriöitä ja joukkotyöttömyys iskee.

Kokoomuksen kannattajat ovat puolestaan muita vakuuttuneempia siitä, että Suomea kohtaa talousromahdus ja joukkotyöttömyys. Hallitsematonta maahanmuuttoa he sen sijaan eivät näe todennäköisenä uhkana.

Hallituspuolueista vasemmistoliiton tukijat sen sijaan ovat keskivertoa vakuuttuneempia siitä, että radikaalien ääriliikkeiden kannatus voimistuu ja vastakkainasettelut synnyttävät vakavia ongelmia.

Vihreiden kannattajat puolestaan näkevät talous- ja työllisyyskehityksen keskimääräistä optimistisemmin. Hallituspuolueiden kannattajista talouskehitys huolestuttaa eniten keskustan tukijoita.

Entäpä sitten pääministeripuolue sdp:n kannattajat? Tutkimuksen mukaan he edustavat keskivertosuomalaisia, sillä heidän näkemykset ovat lähes kauttaaltaan lähellä väestön keskiarvoa. He tosin aavistuksen verran muita vakuuttuneempia siitä, että vaaralliset epidemiat ja sairaudet uhkaavat toistuvasti väestöä.

Nukkuvat äänestäjät puolestaan muistuttavat eniten perussuomalaisten kannattajia, mitä tulee heidän arvioihinsa todennäköisistä uhkakuvista.

Tutkimus selvitti kansalaisten arvioita erilaisten uhkakuvien toteutumisen todennäköisyydestä Suomessa 5–10 vuoden tähtäimellä. Näkemyksiä selvitettiin yhdeksällä kysymyksellä.

Tutkimusaineisto koottiin 11.–16.9.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1039. Vastaajat edustavat Suomen 18–79-vuotiaita ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.