Kollektiivisella muistilla tarkoitetaan asioita ja ilmiöitä, jotka suuri osa ihmisistä muistaa.

Suomi liittyi Euroopan unioniin 1. tammikuuta 1995.

Suomalaiset muistuvat 1990-luvun Neuvostoliiton hajoamisesta, markan devalvaatiosta, pankkikriisistä, Nokian noususta, jääkiekon MM-kullasta, Elisabeth Rehnistä ja Hornet-hävittäjistä sekä EU-jäsenyyden hyväksymistä jarruttaneesta keskustalaisesta Paavo Väyrysestä.

Lokakuussa 1994 suomalaiset olivat asettuneet jäsenyyden kannalle neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä prosentein 57-43.

Ulkoasiainvaliokunta laati mietinnön, jossa kannatettiin Suomen liittymistä EU:hun.

Kun jäsenyydestä piti marraskuussa päättää eduskunnassa, varsinkin Väyrynen ja kristillisistä aiemmin eronnut Vesa Laukkanen pyöräyttivät vauhtiin puhemaratonin.

Puhetta piisasi tauotta viidettä vuorokautta.

Eräänäkin pimeänä syysiltana puhemies Riitta Uosukainen (kok) piipahti Viipurissa edustusmatkalla ja palasi sitten johtamaan puhetta täysistunnossa.

Väyrynen puhui laittomuuksista ja kritisoi vänkäävällä tavallaan hallitusta ja eduskuntaa "kansanedustajien itseilmaisuoikeuden riistosta”.

Jarruttajat halusivat siirtää jäsenyyspäätöksen tekemisen Ruotsin EU-kansanäänestyksen yli.

Eduskunnan ulkopuolella päivysti pienehkö joukko kiihkokansallisia mielenosoittajia.

Yhtäläisyyksiä nyt käytävään keskusteluun EU:n elpymispaketista löytyy niin paljon, että ei ollut suuri yllätys, kun jarruttajaveteraani Väyryseltä saapui keskiviikkona nostalgiaa tihkunut tiedote.

”Silloisella jarrutuskeskustelulla ja nyt toteutetulla on vahva yhtymäkohta. Elvytyspaketin kannattajat puolustavat tätä Suomelle taloudellisesti hyvin epäedullista sopimusta sillä, että olemme hyötyneet ja hyödymme kovasti EU:n sisämarkkinoista”, Väyrynen kirjoittaa.

Vuonna 1994 Väyrynen oli sitä mieltä, että ennen EU-jäsenyyttä hyväksytty ETA-sopimus olisi yksinään taannut Suomelle riittävän pääsyn maanosan läntisille sisämarkkinoille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä Etelä-Euroopan talousvaikeudet johtuvat suurelta osin integraatiosta ja epäonnistuneesta yhteisvaluutasta. AOP

Toukokuussa 2021 EU:n päätöksiä vastustaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

– Korona ei tietenkään ole EU:n aiheuttama, mutta ne Etelä-Euroopan talousvaikeudet, joita niin sanotulla elpymispaketilla yritetään ratkaista, johtuvat suurelta osin integraatiosta ja epäonnistuneesta yhteisvaluutasta. Vähintäänkin yhteisvaluutta tekee yksittäisten maiden rakenteellisista ongelmista kaikkien ongelmia, Halla-aho sanoi tiistaina jarrutuskeskustelun alkukiihdytyksessä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) tulkitsi välittömästi, että Halla-aho ajaa tosiasiallisesti Suomen euroeroa.

– Puheenvuoro ilmeisesti kertoi, mistä tässä vastustuksessa on kyse. Jos hyväksyttäisiin nämä teidän ponnet, se olisi askel euroeron suuntaan. Sitä myös äskeisellä puheenvuorolla tavoittelitte. Saattaisi olla hyvä, että ei käytäisi varjonyrkkeilyä paketin yhteydessä, kun oikeasti on kyse siitä, mikä on perussuhtautuminen Euroopan unioniin ja Suomen jäsenyyteen siinä, Vanhanen arvioi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo liittoutui EU-politiikassa keskustan kanssa perussuomalaisia vastaan.

– Edustaja Halla-ahon puheenvuoro on kyllä merkille pantava. Käytännössä te tässä olette sitä mieltä, että Suomen pitäisi erota eurosta, Orpo epäili.

Halla-aho ei tehnyt elettäkään hälventääkseen epäilyjä vaan heitti seuraavassa puheenvuorossaan lisää löylyä kritiikkikiukaalle.

– Valuuttaliitossa pitäisi olla mekanismi, jolla jäsenmaa voidaan erottaa yhteisvaluutasta tai jonka avulla se voi hallitusti erota sieltä, Halla-aho esitti.

Lähikuukausien ja -vuosien kiinnostavimpia asioita on suomalaisessa politiikassa se, kaivoivatko Halla-aho ja hänen johtamansa perussuomalaiset elpymispakettiväittelyssä itselleen samanlaisen kuopan kuin Väyrynen itselleen marraskuussa 1994.

Väyrysen EU-vastaisuus käänsi hänen poliittisen tähtensä pitkään mutta vääjäämättömään laskuun.

Halla-aho on Väyrysen sukua siinä mielessä, että hänelle kelpaisivat eurooppalaiset sisämarkkinat ilman yhteistä valuuttaa.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen on johtanut täysistuntoja, joissa kansanedustajat ovat väitelleet EU;n elpymispaketista. Mikko Huisko / IL

Jos Halla-aho ja muut perussuomalaiset pitävät kiinni pyrkimyksistään horjuttaa yhteisvaluutta euroa, kokoomuksella ja keskustalla on korkea kynnys ryhtyä heidän kanssaan hallitusyhteistyöhön.

Jommankumman - kokoomuksen tai perussuomalaisten - on annettava periksi eurolinjastaan. Muuten puolueet eivät kykene uskottavaan hallitusyhteistyöhön.

Kävi niin tai näin, elpymispakettiväittelyssä suomalaisen politiikan jakolinjat syvenivät entisestään.