Jopa joka viidennen työttömän ei ole rahallisesti riittävän kannattavaa mennä töihin. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, joka on tutkinut kannustinloukuissa olevien suomalaisten määrää.
Tekeillä oleva oikeistohallitus tavoittelee 100 000 uutta työllistä ensi hallituskaudella. Keskeinen keino on purkaa kannustinloukkuja, jotka voivat jarruttaa työllistymistä, koska yhteiskunnan maksamat tuet ja palkkatyö eivät sovi helposti yhteen.
Säätytalon hallitusneuvotteluissa on esillä ainakin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja lyhentäminen sekä asumistuen leikkaus.
Porrastuksessa tuki olisi ensin korkeampi ja sitten alenisi. Tukea saatettaisiin maksaa myös lyhyemmän aikaa kuin nyt. Asumistuen leikkaamiseen on pohdittu useita eri keinoja.
Mutta mitkä ovat nyt suomalaisten pahimpia kannustinloukkuja? Kysyimme asiaa sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden asiantuntijoilta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tutki viime vuonna sitä, kuinka moni suomalainen on kannustinloukussa eli niitä joiden tulot eivät merkittävästi kasva työllistyessä.
– Kannustinloukussa olevalla käytettävissä olevat tulot kasvavat korkeintaan 20–25 prosenttia bruttotuloista, jotka henkilö saisi työllistyessään, Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti määrittelee.
Etlan mukaan vuoden aikana työttöminä olleista kannustinloukussa on ollut 50 000–100 000 henkilöä eli jopa 20 prosenttia.
– Sitä voi verrata vaikka tähän 100 000 työllisen tavoitteeseen. Kannustinloukut ovat yleisimpiä ansiopäivärahan saajilla ja tilanteissa joissa yksilö tai kotitalous saa useita etuuksia päällekkäin, Etlan Päivi Puonti sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on asiantuntija komiteassa, joka valmistelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
Hän pitää ehkä pahimpana kannustinloukkuna sitä, kun osa-aikatyötä tekevän, soviteltua päivärahaa saavan henkilön ei kannata siirtyä kokopäivätyöhön.
Soviteltu päiväraha tarkoittaa, että työtulojen lisäksi maksetaan osittaista työttömyystukea.
– Meillä on aloja, joissa on kova työvoimapula, mutta kuitenkin paljon sovitellun päivärahan saajia. Se vähän ihmetyttää, että miksi näin, Hiilamo sanoo.
– Viime kuussa oli noin 50 000 ihmistä, jotka saivat soviteltua päivärahaa. Aika monet heistä ovat palvelualoilla. Sinne on ehkä vakiintunut työskentelymalli, että tehdään osapäivätyötä, vaikka kokopäivätyötäkin olisi tarjolla.
Hiilamon mukaan osa-aikatyötä voi lisätä myös se, että työnantaja säästää työntekijöiden tyytyessä alhaisempaan palkkaan, kun soviteltu päiväraha täydentää toimeentuloa.
Osa-aikatyön kannustinloukkua voidaan purkaa muuttamalla sovitellun päivärahan ehtoja, tasoa ja kestoa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan pahin kannustinloukku on usean tekijän summa.
Se syntyy erityisesti, kun työ on matalapalkkaista, asumismenot ovat suuret ja lapset ovat päivähoidossa.
Korkeisiin vuokriin saatu asumistuki ja tuloihin sidoksissa olevat päivähoitomaksut muodostavat yhtälön, joka EK:n mukaan ei kannusta työtöntä töihin.
Tällainen tilanne on EK:n mukaan tyypillinen pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupunkikeskuksissa.
– Tämähän ei ole näiden ihmisten vika vaan meidän poliittisen järjestelmän, eduskunnan vika. Se on tehnyt verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmän sen kaltaiseksi, että työnteko ei aina kannata, johtaja Ilkka Oksala EK:sta sanoo.
EK on laskenut, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastamalla ja lyhentämällä sekä asumistuen ja toimeentulotuen omavastuuosuutta nostamalla saataisiin 25 000 uutta työllistä ja säästettäisiin lähes miljardi valtion menoja.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste huomauttaa, että kaikki kannustinloukut eivät ole pelkästään taloudellisia. Työllistymistä voi estää myös niin sanottu byrokratialoukku.
– Meidän kentältä tulevien viestien mukaan kannustinloukut liittyvät paljolti järjestelmän monimutkaisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen. Siellä on byrokratiaa, joka estää ihmisiä tekemästä joustavasti työkeikkoja, kun he samaan aikaan saavat jotain etuutta, Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen kertoo.
Kokemusten mukaan sosiaalietuuksia saavien ihmisten on vaikea ennakoida, miten työkeikan vastaanottaminen vaikuttaa käteen jääviin tuloihin.
Jo pelkkä pelko etuuksien maksukatkoista saattaa estää ottamasta työkeikkoja, vaikka ne olisivat taloudellisesti kannattavia, Järvinen arvioi.
– Kun on pienet tulot, niin ihmiset pelkäävät että talous menee sekaisin, jos ei tiedä milloin seuraava maksuerä on tulossa.
Kannustus vai leikkaus?
Kannustinloukkujen purkaminen voi näyttää helpolta paperilla, mutta on vaikeampaa käytännössä. Kokonaan kannustinloukuista tuskin päästään eroon.
– Kannustinongelmaa ei voi täydellisesti ratkaista millään muulla tavalla kuin luopua kokonaan sosiaaliturvasta, ja sitähän emme tietenkään halua, professori Heikki Hiilamo sanoo.
Hiilamo muistuttaa, että valtaosa määritelmän mukaisessa kannustinloukussa olevista ihmisistä käy kuitenkin töissä. Kyse ei ole siitä, että ihmiset automaattisesti käyttäisivät sosiaaliturvaa väärin.
Sosten Anna Järvinen huomauttaa, että jos kannustinloukkuja pyritään purkamaan vain sosiaaliturvaa leikkaamalla, voi se vain syventää monien köyhyyttä, esimerkiksi jos työnteko ei ole mahdollista terveysongelmien vuoksi.
– Toimeentulotuelle putoaa ehkä enemmän ihmisiä. Se on kuitenkin kaikista byrokraattisin tuki. Siinä on nimenomaan eniten näitä kannustinloukkuja.
