Maanpaossa Ruotsissa elävän turkkilaistoimittajan mukaan ratifioinnin käsittely voi kestää kolmesta päivästä viikkoon, mutta aikataulu on lopulta itsevaltaisesti toimivan presidentti Erdoğanin käsissä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoo 17. maaliskuuta päiväämässään kirjeessä, miksi Turkin parlamentin tulisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyys. Kuva: Kuvakaappaus Erdoganin kirjeestä Turkin parlamentille.
Pekka Mykkänen HS
Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi eteni uuden askeleen Turkissa, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğanin suosituskirje Suomen jäsenyydelle vastaanotettiin Turkin parlamentissa tämän viikon alussa. Erdoğanin kirje on päivätty viime viikon perjantaille, ja parlamentti tarttui siihen maanantaina.
Kirjeessä Erdoğan suosittelee Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia, koska ”Suomen jäsenyys Natossa vahvistaa euroatlanttista turvallisuutta, myös Turkin”, kirjeessä todetaan.
Kirjeen Twitterissä julkaissut, Ruotsissa maanpaossa asuva turkkilaistoimittaja Abdullah Bozkurt totesi tiistaina, että Suomen jäsenyyden ratifiointia käsitellään hieman epätavanomaisesti kahdessa Turkin parlamentin valiokunnassa: ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnassa.
Yleensä ratifioinnit ovat hänen mukaansa menneet vain ulkoasiainvaliokuntaan, minkä jälkeen asia siirtyy koko 600-jäsenisen parlamentin tarkasteluun.
Kun valiokuntakäsittely ja koko parlamentin mahdollinen väittely on saatu päätökseen, edessä on äänestys ja lopulta presidentin allekirjoitus. Tiistaiaamun tietojen valossa valiokunnat eivät ole vielä ottaneet asiaa tarkasteluun, Bozkurt sanoi HS:lle puhelimessa Tukholmasta.
Presidentti Erdoğanin AK-puolueella on parlamentissa liittolaispuolue MHP:n kanssa enemmistö, joten asian käsittely ja aikataulu on lopulta Erdoğanin käsissä, kuten se on asiantuntijoiden mukaan ollut koko viime vuoden ajan.
”Aikataulu on täysin kiinni siitä, miten Erdoğan ja hänen väkensä haluavat tässä edetä. Voi kestää kolme päivää tai viikon, että tämä on puskettu läpi valiokunnassa ja koko parlamentissa, jos he niin haluavat”, kertoi Bozkurt, joka johtaa erityisesti Turkkiin keskittyvää Nordic Research & Monitoring Network -uutissivustoa.
Bozkurt huomautti, että kirjeessään Erdoğan ei nosta Ruotsia mitenkään erityisesti tikun nokkaan, vaikka hän on aiemmin torunut Ruotsia selkein sanoin.
”Ei minkäänlaista kritiikkiä Ruotsia kohtaan. Tämä tarkoittaa, että myös Ruotsin jäsenyys on putkessa. Se on vain ajan kysymys”, Bozkurt tulkitsi kirjettä.
Itse kirjeessä onkin hyvin neutraali sävy, joka poikkeaa selvästi itsevaltaisesti toimivan Erdoğanin usein jyrkästä kielenkäytöstä.
”Suomi ja Ruotsi on havaittu Naton kahdeksi lähimmäksi kumppaniksi. Maakaksikko osallistuu laajaan ja moniulotteiseen yhteistyöhön liittouman kanssa”, parlamentin sivuilla julkaistussa Erdoğanin kirjeessä luonnehditaan.
Presidentti Sauli Niinistö vieraili Turkissa viime viikolla, ja perjantaina Erdoğan ilmoitti, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden.
Ruotsia Erdoğan torui samana päivänä siitä, että maa olisi ”avannut oven terroristeille”. Ruotsin Nato-jäsenyys on siten jäänyt epävarmuuden tilaan.
Toimittaja Bozkurt sanoi, ettei häntä yllätä Erdoğanin – ainakaan kirjeessä ilmaistu – sävyn pehmeneminen Ruotsin suhteen.
”Kun Suomi ja Ruotsi hakivat Natoon ennustin, että Erdoğan nostaa suuren metakan, mutta että lopulta hän taipuu painostukseen ja näyttää vihreää valoa molemmille hakuprosesseille. Ja juuri niin on tapahtumassa”, Bozkurt sanoi.
Bozkurt on ollut maanpaossa Ruotsissa vuonna 2016 Turkissa tehdyn epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Turkki on etsintäkuuluttanut Bozkurtin epäiltynä gülenisti-liikkeeseen kuulumisesta.
Gülenisteja on syytetty vallankaappaushankkeesta ja ”terrorismista”. Bozkurt on aiemmin puhunut toimittajiin kohdistuneesta ”noitavainosta”, mutta tiistaina hän ei halunnut kommentoida taustaansa enempää.
Prresidentti Sauli Niinistö tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin Turkin pääkaupungissa Ankarassa viime viikon perjantaina. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Yhdysvallat ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ovat taivuttaneet Erdoğania hyväksymään Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Erdoğan on kuitenkin jakanut maiden ratifioinnit kahteen lokeroon: Suomen hyväksymistä Natoon on lupailtu ennen 14. toukokuuta pidettäviä Turkin parlamentti- ja presidentinvaaleja, kun Ruotsin aikataulu on auki.
Bozkurtin mielestä Erdoğan on tajunnut, että ”hän on leikkinyt tarpeeksi kauan” Natolle strategisesti tärkeällä asialla ja nyt leikki on loppu. Hänen mielestään Erdoğan pyrkii ”säilyttämään kasvonsa” sillä, että hän näyttää ensin vihreää valoa Suomelle ja vasta sitten Ruotsille.
