Natossa keskustellaan parhaillaan siitä, pitäisikö puolustuspanostusten tavoitetta korottaa. Tuoreen Nato-raportin mukaan alle kolmannes maista ylsi viime vuonna nykyiseen tavoitteeseen.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg korosti, että monet maat ovat kasvattaneet panostuksiaan, ja useampi maa on nyt lähellä tavoitetta kuin aiemmin. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP
Elina Kervinen HS
Seitsemän Nato-maata ylsi vuonna 2022 liittokunnassa sovittuun puolustusmäärärahojen tasoa koskevaan tavoitteeseen, käy ilmi Naton tiistaina julkaisemasta pääsihteerin vuosiraportista.
Raportti tarkasteli 29:ää maata. Islannilla ei ole asevoimia, joten sitä ei huomioitu.
Nato-maat ovat sitoutuneet käyttämään puolustusmenoihinsa kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2024 mennessä.
Tavoitteeseen ylsivät näistä tuoreen ennusteen mukaan Kreikka, Yhdysvallat, Liettua, Puola, Britannia, Viro ja Latvia.
Venäjän hyökkäys viime helmikuussa muutti turvallisuusympäristöä Euroopassa, ja moni Nato-maa on kertonut uusista panostuksista puolustukseensa ja Ukrainan tukemisesta.
Tavoitteen täyttävien maiden määrä on tuoreen Nato-raportin mukaan silti niukasti pienempi kuin Naton aiemmin tänä vuonna esittämässä arviossa, jossa maita oli yhdeksän.
”Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö meidän pitäisi tehdä enemmän ja meidän pitää tehdä se nopeammin”, pääsihteeri Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Nato-maat sopivat puolustusmenoja koskevasta kahden prosentin tavoitteesta vuonna 2014, jolloin kolme maata täytti sen.
Stoltenberg korostikin, että monet maat ovat kasvattaneet panostuksiaan, ja useampi maa on nyt lähellä tavoitetta kuin aiemmin.
Hän viittasi esimerkiksi Saksaan, jonka kasvavat panostukset ovat arvoltaan merkittäviä, vaikkei Saksa yllä tavoitteeseen.
Tavoitteeseen yltävien maiden määrä väheni Stoltenbergin mukaan aiempaan arvioon verrattuna, koska parin maan bruttokansantuote on kasvanut ennakoitua enemmän.
Reaaliarvolla mitattuna Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot kasvoivat 1,56 prosenttia viime vuonna. Euroopan ja Kanadan Nato-maissa lukema oli 2,2 prosenttia, ja menot kasvoivat kahdeksatta vuotta peräkkäin.
Natossa käydään paraikaa keskustelua siitä, pitäisikö puolustusmenoihin liittyvää kahden prosentin tavoitetta korottaa. Keskustelut asiasta ovat kesken, ja päätöksiä on tällä tietoa tarkoitus tehdä Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa.
Stoltenberg sanoi tiistaina, että hän aikoo ajaa nykyistä kunnianhimoisempaa tavoitetta.
Hän viittasi siihen, kuinka nykyinen tavoite on muotoiltu siten, että kaksi prosenttia voidaan nähdä jonkinlaisena kattona siinä missä se pitäisi vastaisuudessa nähdä lattiana.
Nato-maiden joukossa on joitakin maita, jotka ovat toivoneet tavoitteen prosenttilukeman nostamista. Monelle maalle kuitenkin jo kahteen prosenttiin yltäminen on haasteellista, minkä vuoksi tavoitteen kasvattaminen ei välttämättä ole realistista.
Puolustusministeriön lukujen mukaan myös Suomi jäi viime vuonna Naton kahden prosentin tavoitteesta. Naton laskutavalla mitattuna puolustukseen panostettiin 1,76 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tänä ja seuraavina vuosina lukema on kuitenkin nousemassa yli kahden prosentin. Vuodesta 2026 alkaen se laskisi taas alle kahden prosentin, kun hävittäjien ja Merivoimien alushankintojen maksuosuudet pienenevät.
Kahden prosentin tavoite ei ole sitova, eikä sen laiminlyömisestä seuraa sanktioita. Sen sijaan tavoitteeseen yltäminen voi vaikuttaa eräänlaiseen maabrändiin Naton sisällä ja kasvattaa tätä kautta maan poliittista painoarvoa.
Tavoitetta on arvosteltu muun muassa siitä, että se ei huomioi sitä, miten tehokkaasti puolustukseen sijoitetut varat käytetään.
Bruttokansantuotteeseen linkitetty tavoite ei esimerkiksi Suomen kohdalla huomioisi sitä, että Suomella on asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä, joka on kustannustehokas suhteessa monien maiden palkka-armeijoihin.
