Presidentti Sauli Niinistö kehui Suomen Puolustusvoimia Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
– Voisin melkein väittää, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomi on ehkä eniten kehittänyt puolustuksellisia kykyjään eurooppalaisista maista. Eikä meidän lähtökohtamme silloinkaan ollut mikään huono, Niinistö sanoi.
Esimerkkeinä Niinistö mainitsi yhdysvaltalaiset Hornet-hävittäjät ja JASSM-risteilyohjukset, saksalaiset Leopard-taistelupanssarivaunut ja yhdysvaltalaiset F-35-hävittäjiä.
– Kokoluokkaan nähden aivan poikkeuksellista, summasi Niinistö, joka on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö.
Niinistö nosti esiin myös asevelvollisuuden, josta moni Itämeren reunavaltio on luopunut Ruotsi mukaan lukien.
– Kyllä minä muistan niitäkin aikoja tämän vuosituhannen alkupuolella, kun sain oudoksuvia kysymyksiä, että ai, onko teillä vielä asevelvollisuus. Kyllä sanoisin, että ei meillä nyt siinä suhteessa mitään hävettää ole, päinvastoin, Niinistö sanoi.
Niinistö muistutti, että entinen Ukrainan presidentti Petro Porošenko ja Puolan presidentti Andrzej Duda vierailivat Suomessa nimenomaan siksi, että he halusivat tutustua Suomen puolustusajatteluun ja -asenteisiin.
”Kokoonsa nähden varsin vaikuttava”
Ylen toimittaja kysyi Niinistöltä suoraan, minkälainen sotilasvoima Suomi on Euroopassa?
– Kokoonsa nähden varsin vaikuttava ja absoluuttisestikin eurooppalaisessa mittapuussa kyllä aikamoinen. Kerrotaan, että meillä olisi Euroopan suurin tykistö, muun muassa tai ainakin kärkipäätä. Myös F-35-hävittäjien hankintamäärä on suurempi kuin vertaismaissa, jotenka tuo puoli on kunnossa.
Niinistö nosti esiin myös yhteiskunnallisen varautumisen.
– Sitäkin kannettu huolta vuosien mittaan. Meillä uudistettiin tiedustelulainsäädäntö, nyt valmiuslaki ja rajavartiolaki. Kaikki nämä ehkä hieman hitaalla aikataululla mutta ovat kuitenkin edenneet.
Soitto Putinille ei mahdollista nyt
Presidentti Niinistö soitti Venäjän presidentti Vladimir Putinille viimeksi toukokuun puolivälissä. Aiheena oli Suomen Nato-jäsenyys. Niinistö kertoi Putinille, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä lähipäivinä.
Sen jälkeen on ollut hiljaista.
Niinistö sanoi, että seuraava puhelu on mahdollinen tilanteessa, jossa olisi selvästi pääteltävissä, että puhelusta olisi jotain konkreettista hyötyä.
– Nyt joutuu tekemään sen johtopäätöksen, että ilmassa ei ole mitään sellaista, jossa voisi tavallaan hyvää edistää, Niinistö sanoi.
Niinistön viesti suomalaisille
Haastattelun lopussa Niinistöltä kysyttiin, minkälaisia rohkaisun sanoja tai viesti hänellä olisi suomalaisille, joita vallitseva maailmanpoliittinen tilanne pelottaa.
– Meillä on aina ollut järkeä päässä, sellaista käytännön järkeä. Se tarkoittaa päättäväistä suhtautumista, varovaisuuttakin, mutta kuitenkin sellaista, että me kykenemme kyllä vastaamaan miltei mihin tahansa, Niinistö sanoi.
– Ja olen kuitenkin sitä mieltä, että meitä ei nyt mikään konkreettinen vaara välittömästi uhkaa eikä oikeastaan ole nyt eteenpäin nähtävissäkään. Mutta, kuten olen moneen kertaan sanonut, sellainen käytännön järjen varovaisuus on kyllä paikallaan, Niinistö päätti.
