Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa perjantaina Moskovaan ja tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden lisäksi presidenttien keskustelunaiheina ovat alueelliset ja kansainväliset kysymykset.

Iltalehti kysyi Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäisen naapuruston ohjelmajohtaja Arkady Moshesilta, mitä tapaamiselta on tarkemmin odotettavissa.

– On paljon teemoja, jotka voivat olla esillä. Tapaamista ei ole ollut yli kahteen vuoteen.

Moshes nostaa esiin viisi isoa aihealuetta, jotka presidenttien tapaamisessa todennäköisesti ovat esillä. Näitä ovat Euroopan turvallisuus, energian kallistunut hinta, rajanaapureiden kahdenväliset asiat ja Suomen ja Venäjän välisissä tapaamisissa aina esillä oleva ilmasto ja Arktinen alue.

– Viimeinen on teema, josta en tiedä, onko vai eikö Niinistö ole halukas ottamaan sitä esille. Mahdollisesti sisäpoliittisten syiden takia hän saattaa tehdä niin. Tämä on Euroopan huolien ilmaiseminen liittyen kansalaisoikeuksien kutistuvaan tilaan Venäjällä.

Vapaan median tila on kaventunut Venäjällä viimeisen vuoden aikana entisestään, kun yhä uusia medioita ja toimittajia on julistettu ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Johtava oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on joutunut myrkytysyrityksen jälkeen vankilaan ja hänen järjestönsä on rampautettu Venäjällä viranomaisten toimesta.

Moshes painottaa, että ei ole mahdollista tietää, mitkä teemat ovat tapaamisessa painopisteenä tai mistä ylipäätään keskustellaan.

– Mutta koska Suomi, Suomen presidentti ja Suomen ulkoministeri aina painottavat dialogin tarvetta, olen melko varma, että suurin osa näistä teemoista tulee olemaan esillä mielipiteenvaihdossa tavalla tai toisella.

Saimaan kanavan tilanne mysteeri

Viime viikolla tuli ilmi, että Venäjä aikoo lopettaa raakapuun kuljetuksen Saimaan kanavaa pitkin. Venäjä ei ole kertonut tälle mitään syytä ja esimerkiksi Suomen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarille (sd) sanovat Iltalehdelle yllättyneensä päätöksestä.

Moshes ei halua lähteä arvailemaan, miksi Venäjä päätti rajoittaa raakapuun kuljetusta.

– En usko, että sille on yhtä yksittäistä laukaisevaa tekijää. Tämä on osa pidempää tarinaa, joka alkoi 20 vuotta sitten, kun Venäjä alkoi rajoittaa raakapuutavaran vientiä Suomeen.

Venäjän päätös ei häntä kuitenkaan yllätä.

– Ei ole niin että olisin odottanut mitään tällaista. Mutta en ole koskaan yllättynyt Venäjän toimista, jotka menevät tuohon suuntaan.

Moshesin mukaan Niinistöllä on rooli lännen viestinviejänä, mutta sitä ei pidä liioitella. EPA/AOP

Venäjän tavoitteena on ilmeisesti vientirajoituksilla kasvattaa omaa tuotantoa ja investointeja puuteollisuuteen Venäjällä. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän toimet tuskin johtavat haluttuun lopputulokseen.

– Jos Venäjä haluaa kasvattaa minkä tahansa alan tuottavuutta, sen tulisi toivottaa tervetulleeksi länsimaisia investointeja ja teknologiaa. Jos se ei tee sitä, todennäköisyys tuottavuuden kasvuun ei ole kovin korkealla, myös Moshes sanoo.

Sputnik V keskusteluun?

Toinen tärkeä ajankohtainen kysymys on Suomen ja Venäjän välinen raja, ja milloin se voi aueta turismille.

– Suomen turismiala kärsii siitä, että raja on suljettu.

Viron yleisradio ERR:n mukaan Viro hyväksyy Venäjän Sputnik-rokotteen hyväksyttävänä rokotteena maahan tultaessa. Euroopan lääkevirasto EMA:n prosessi rokotteen hyväksymiseksi on kesken.

Moshesin mukaan keskusteluun saattaa tulla, olisiko myös Suomi valmis hyväksymään Venäjän Sputnik V -rokotteen maahan pääsyn vaatimuksena.

Venäjä ei Moshesin mukaan näytä tällä hetkellä vaativan erityisen hanakasti rajojen avaamista. Syynä on muun muassa korona.

– Mutta tämä kysymys on olemassa ja siitä täytyy keskustella, koska raja ei voi pysyä suljettuna ikuisesti.

Niinistö ei vie Naton viestiä

Moni asia on maailmalla muuttunut sen jälkeen, kun Niinistö ja Putin viimeksi tapasivat. Naton ja Venäjän välinen välirikko on Moshesin mukaan ”virallistettu” ja Eurooppaa odottaa energian kallistumisen takia vaikea talvi. Suomeen Venäjän kaasupolitiikka ei vaikuta yhtä paljon kuin muuhun Eurooppaan, mutta aihe on todennäköisesti esillä Putinin ja Niinistön välisissä keskusteluissa.

Kuinka tärkeänä pidät koko Euroopan kannalta, että Suomi pitää yllä dialogia Venäjän kanssa?

– Se on tärkeää. Vaikea sanoa, kuinka tärkeää, mutta se on tärkeää. Suomen ja Venäjän välinen dialogi on perinteisesti vähemmän hermostunutta ja vähemmän neuroottista, sanoisin jopa, kuin Venäjän ja joidenkin muiden Euroopan maiden välinen dialogi.

Esimerkiksi EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan Josep Borellin vierailu Moskovassa viime helmikuussa oli ”katastrofi”. Tilanteen huomioon ottaen tätä seurannut ministeri Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) vierailu Moskovassa näytti hyvältä.

– Uskon, että Eurooppa arvostaa, että tämä kanava on olemassa. Meidän ei kuitenkaan pitäisi liioitella sen merkitystä. Suomi on Suomi. Se on Venäjälle hyvä naapurimaa ja hyvä Euroopan unionin jäsenmaa, mutta ei se maa, joka asettaa panokset koko Euroopan mittakaavassa.

Venäjän ja Euroopan välistä suhdetta tulevat enemmän määrittämään Saksan tuleva hallitus ja Ranskan ensi kevään presidentinvaalien tulos.

Saksan suhteen merkitystä on erityisesti sillä, kuinka paljon valtaa vihreillä on tulevassa hallituksessa. Vihreät on Saksassa muita puolueita kriittisempi Venäjää kohtaan ja pitää ihmisoikeusrikkomuksia hanakasti esillä.

Vaikka Niinistö voikin toimia ”viestinviejänä lännestä”, Naton lähettiläänä Moshes ei Suomea näe.

– Mitä tulee Natoon, Venäjä vaikuttaa olevan kiinnostunut keskustelemaan ainoastaan USA:n kanssa. Venäjän tulkinnan mukaan täytyy puhua isolle pomolle, ja tämä pomo on Venäjän tulkinnan mukaan Yhdysvallat. Jopa Naton pääsihteeri ei Venäjän näkökulmasta ole poliittinen hahmo, jolla on riittävästi merkitystä.