Z-sukupolvella on iso rooli yhteiskunnan muutoksessa lähivuosina. Z-sukupolvi tarkoittaa hiljattain työelämään siirtyneitä, 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun lapsia. He vaativat jo lähtökohtaisesti työnantajaltaan tasa-arvoista kohtelua ja ovat eettisesti valveutuneita. Oikeudenmukainen yhteiskunta on heille tärkeä ja, he ovatkin valmiita tekemään työtä asioiden parantamiseksi elämän eri osa-alueilla. Z-sukupolvi saattaa valita työpaikan sen yhteiskuntavastuun tai ympäristötekojen perusteella.

Viime vuonna Girls With Impact -organisaation globaalista tutkimuksesta kävi ilmi, että 45 prosenttia Z-sukupolvesta haluaa työskennellä yhteiskunnallisesti vastuullisissa yrityksissä. Luku on merkittävä. Tilastot ja tutkimukset tukevat sitä, että tulevaisuudessa menestyvät yritykset toimivat älykkäästi sekä teknologian että yhteiskunnallisten tavoitteidensa suhteen.

Koronapandemia on kuitenkin paljastanut yhteiskunnassa monia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia kuin keväällä sulava lumi roskia tienvarresta. Taloudelliset vaikeudet heijastuvat kestämättömällä tavalla työelämässä: ihmisten epätasa-arvona, irtisanomisina ja sukupuoleen sidottuna epävarmuutena esimerkiksi raskauden vuoksi.

”Z-sukupolvi saattaa valita työpaikan sen yhteiskuntavastuun tai ympäristötekojen perusteella.”

Tekniikan Akateemiset -järjestön viime syyskuussa julkaisemasta Yhdenvertaisuus työelämässä -tutkimuksesta käy ilmi, että yleisin syy syrjintään tekniikan alan työpaikoilla on kyselyn mukaan sukupuoli, mutta myös etninen tausta on huomattava syrjinnän syy. Vastaajista jopa 14 prosenttia oli kokenut nykyisessä työyhteisössä syrjintää tai epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana.

Vaikka koronapandemia on muokannut yhteiskuntaa kenties peruuttamattomasti, se ei ole syy perääntyä diversiteetin ja osallistamisen kehittämisessä. Seuraukset kehittämisen laiminlyömisestä voisivat olla yhteiskunnalle kauaskantoisia.

SAP:ssa monimuotoisuus ja kaikkien mukaan ottaminen ovat elimellinen osa toimintaa. Tavoitteemme on nostaa johtavassa asemassa olevien naisten osuus yhtiössä 30 prosenttiin vuonna 2022. Prosentit saattavat vaikuttaa pieniltä, mutta ne ovat realistisia tämän päivän lukujen valossa. THL:n mukaan vuonna 2019 Suomessa naisten osuus pörssiyhtiöiden liiketoimintoja johtavista henkilöistä oli 13 prosenttia.

Osallistamisen puute ja pahimmillaan syrjintä ja rasismi ovat usein tiedostamatonta toimintaa. Saatamme pitää täysin normaalina sitä, että maahanmuuttajat työllistyvät matalapalkkaisille aloille sen sijaan, että toimisivat vaikka opettajina tai insinööreinä. Z-sukupolven peräänkuuluttama muutos voi tapahtua ainoastaan ja vain, jos myös varttuneemmat sukupolvet tiedostavat vinoumat ja korjaavat ne.

Eri sukupolvien näkemysten sovittaminen yhteen voi olla haastavaa nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Siksi perusperiaatteena on oltava nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle.

Pekka Makkonen

henkilöstöjohtaja, SAP Suomi ja Pohjoismaat