Suurin osa nuorista kaipaa terveydenhuollosta kuunteluapua ja oikeaa tietoa. Vain harva nuori haluaa lähteä korjaamaan sukupuoltaan lääketieteellisesti.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Anne Kantola HS
Sukupuoli-identiteettiään pohtivien ja sukupuoliahdistusta kokevien oppilaiden määrä on selkeästi kasvanut viime vuosina koulujen terveydenhoitajien mukaan.
HS teki soittokierroksen Helsingin seudulla työskenteleville kouluterveydenhoitajille. Suurin osa haastatelluista työskenteli perusasteella ja osa lukiossa.
Tällä viikolla eduskunta hyväksyi uuden translain. Sen myötä sukupuolen juridisen vahvistaminen ja lääketieteellinen sukupuolenkorjausprosessi erotetaan toisistaan.
Lue lisää: Tämä kaikki on muuttumassa uuden translain myötä
Jatkossa täysi-ikäiset voivat vahvistaa sukupuolensa väestötietojärjestelmään omalla ilmoituksella. Uudistus ei koske alaikäisiä.
Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltialan mukaan ikärajaa ei tule laskea koskemaan alaikäisiä. Kaltiala vastaa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) sukupuoliahdistusta kokevien nuorten arvioinneista.
Lue lisää: Nuoruusiän sukupuoliahdistusta hoitava professori sanoo ei alaikäisten juridisen sukupuolen korjaukselle
HS:n haastattelemien terveydenhoitajien mukaan sukupuoli-identiteettiin liittyvät hoitajakäynnit vaihtelevat hyvin paljon kouluittain. Toisissa kouluissa keskustelut sukupuolikokemuksesta ovat vuosittain yksittäistapauksia ja toisaalla lähes päivittäisiä.
”Yläkoulumaailmassa tämä rupesi lisääntymään joitakin vuosia sitten. Siihen ikään liittyy paljon mustavalkoisia tunteita. Pohdinta voi olla nuorelle aika repivää. Nuoremmilla on usein voimakasta ahdistusta”, kuvailee yksi haastatelluista terveydenhoitajista.
Haastatellut esiintyvät jutussa ilman nimiä eikä jutussa myöskään kerrota heidän työpaikkojaan alaikäisten lasten yksityisyyden suojelemiseksi.
Useimmat sukupuoli-identiteettiään pohtivat nuoret hakeutuvat kouluterveydenhoitajan puheille, kun he kaipaavat tietoa ja kuuntelevaa aikuista.
”He tarvitsevat tukea siihen, että on ok ajatella näin ja ihastua kehen vain. Osa on pelännyt esimerkiksi perheen reaktiota ja aiheuttaako jonkinlaisen pettymyksen vanhemmilleen.”
Haastateltujen mukaan enemmistö nuorista haluaa pohtia ajatuksiaan sukupuolesta ja seksuaalisesta identiteetistä. Sellaisia oppilaat, joilla on selkeä kokemus sukupuoliahdistuksesta ja kokee vahvasti olevansa toista sukupuolta, ovat kouluterveydenhoitajien mukaan harvassa.
”Eivät he välttämättä koe, että ovat väärää sukupuolta. Monella ei ole tarvetta lähteä korjaamaan sukupuoltaan. He saattavat itse sanoa olevansa vielä niin nuoria, etteivät halua tehdä pysyviä päätöksiä”, lukiossa työskentelevä terveydenhoitaja kertoo.
Sukupuoli-identiteettiään pohtivista lievä enemmistö on kouluterveydenhoitajien mukaan syntymässään määritelty tytöiksi.
Tähän saattaa tosin vaikuttaa myös koulujen sukupuolijakauma ja koulujen erityispainotukset. Varsinkin nuorempien oppilaiden kohdalla on toisinaan nähtävissä ajatusten nousemista pinnalle tietyissä kaveripiireissä.
”On ollut läheinen kaveri, joka alkanut miettimään samoja kysymyksiä. Se on tietysti täysin luonnollista”, yksi haastatelluista kertoo.
Lue lisää: Translaista saatiin siedettävä sopu
Lue lisää: Lipuntarkastaja ryhtyi äidin kanssa väittelyyn lapsen sukupuolesta – HSL ei aio muuttaa tarkastuskäytäntöään
Yläasteikäisillä nuorilla sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset voivat tulla toisinaan ilmi kun nuori hakeutuu mielenterveyden haasteiden vuoksi terveydenhoitajan luo.
”Mielenterveysoirehdintaa on todella paljon. Alakoululaisten kohdalla ei niinkään, mutta yläkoulussa selkeästi enemmän.”
Sukupuoli-identiteettiin liitetyt pohdinnat nousevat esille hyvin yleisesti murrosiässä, kun kehon fyysiset muutokset alkavat. Terveydenhoitajien mukaan tämä korostuu erityisesti tytöksi määriteltyjen kohdalla.
Monen nuoren ahdistumisen taustalta löytyy vanhoja kiusaamiskokemuksia. Myös itsetuhoisuus ja itsensä vahingoittaminen ovat varsinkin yläasteikäisten keskuudessa hyvin yleisiä. Näin sanovat kaikki HS:n haastattelemat terveydenhoitajat.
”Nuoremmilla ei ole niitä keinoja käsitellä ajatuksia. Saattaa ilmetä esimerkiksi viiltelyä ja itsetuhoisia ajatuksia”, eräs haastatelluista kertoo.
Jokaisen terveydenhoitajan kohtaamissa oppilaissa on ollut myös heitä, jotka kokevat itsensä kuuluvaksi eri sukupuoleen kuin syntymässä heille määriteltyyn.
”Toisilla se sukupuolen kokemus on ollut muuttumaton jo vuosia ja he odottavat prosessiin pääsyä. Nämä nuoret tarvitsevat säännöllistä kontaktia. Heidän kohdallaan voi tulla esille eristäytymistä ja koulupoissaoloja.”
Toisen yläasteikäisiä hoitavan terveydenhoitajan mukaan prosessiin pääsyä odottavat tuntevat suurta epäoikeudenmukaisuutta siitä, etteivät nuorten lähetteet käytännössä etene poliklinikoilla. Sukupuolenkorjaushoitoa tehdään Suomessa kahdella poliklinikalla Helsingissä ja Tampereella.
”Erikoissairaanhoidon piiriin pääseminen on mahdotonta. Tarvetta ei olisi niinkään muutosprosessiin, vaan keskustelemaan. Nuoret tarvitsisivat psyykkistä ja henkistä tukea paljon nykyistä tehokkaammin”, eräs haastatelluista kertoo.
Terveydenhoitajistauseampi antaa kehuja koulujen ja kotien asenteelle nuorten pohdintojen keskellä.
Lapsen tai nuoren pohdinnat voivat tulla koulussa näkyväksi esimerkiksi niissä tilanteissa, kun oppilas haluaa vaihtaa kutsumanimeään. Tällöin aikuisten tuki on tärkeää.
”Näiden alakoululaisten kohdalla koulumaailma on tukenut hienosti. Asiasta ei tehty mitään numeroa, vaan luokassa todettiin, että tästä eteenpäin oppilasta kutsutaan uudella nimellä”, eräs terveydenhoitaja kertoo.
Hyvin tuttua on myös kohdata nuoria, jotka ovat jo julkisen tai yksityisen erikoissairaanhoidon piirissä.
”Suurimmalla osalla kohtaamistani nuorista on jo jokin terapiakontakti olemassa. He sanovat suoraan ettei sukupuolikysymyksestä tarvitse keskustalla, he saavat kotoa tukea ja voivat avoimesti ilmaista itseään. Heidän kanssaan puhutaan usein kiusaamiseen tai mielialaan liittyvistä asioista.”
Vanhempien antama tuki on monen nuoren tärkein turvaverkko. Eräs haastateltavista toivookin vanhemmille lisätukea näiden asioiden käsittelyyn.
