Nyt olisi tarjolla liikkuvaa äänestäjää – politiikan asiantuntijoiden mielestä vaalit voittaa se kärkipuolue, joka nappaa vielä kantaansa empivät

Vaaleihin on kolme päivää ja kannatuserot kolmen kärjessä ovat vain kaventuvat. Kärkikolmikko mahtuu Ylen kannatusmittauksessa melkein prosenttiyksikön sisään. Kokoomus on yhä johdossa, mutta perussuomalaiset nousi SDP:n ohi kakkoseksi.

Politiikan asiantuntijoiden mielestä Ylen tuore mittaus vahvisti pitkään näkyvissä olleen trendin: mikä tahansa kolmesta suurimmasta puolueesta voi tulla vaalipäivänä ensimmäisenä maaliin.

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Elina Kestilä-Kekkosen mukaan jännäksi menee, kun mistä tahansa kärkipuolueesta voi tulla hallitustunnustelija.

Kestilä-Kekkonen ja Mustreadin päätoimittaja Erkka Railo eivät kuitenkaan pidä vaaliasetelmaa poikkeuksellisen tiukkana.

– Meillä on taipumusta vaaleissa siihen, että kun vaalipäivä lähestyy, kärkipuolueet lähestyvät toisiaan. Tämä johtaa todennäköisesti siihen, että myös vaali-iltana näiden puolueiden erot ovat hyvin pienet, Railo sanoo.

Molemmat muistuttavat, että myös neljä vuotta sitten samat kolme puoluetta olivat vaalien alla yhden prosenttiyksikön sisällä toisistaan.

– Oli poikkeuksellista, että vain yksi niistä päätyi lopulta hallitukseen ja kaksi oppositioon. Nyt näyttää siltä, että kaksi kärjestä on menossa hallitukseen, Kestilä-Kekkonen toteaa.

Railo ennakoi mittausten perusteella, että hallituspohja vaihtuu vaalien jälkeen.

– Nykyisistä oppositiopuolueista joko kokoomus tai perussuomalaiset on suurin puolue, joka ryhtyy perustamaan hallitusta.

Mutta saavatko perussuomalaiset vuoden 2011 tapaisen ”jytkyn” tällä kertaa? Railo vierastaa koko jytky-sanaa.

– Kuinka monta kertaa jytky voi tulla? Perussuomalaisten kannatus on tyypillisesti noussut muutamia viikkoja tai kuukausia ennen eduskuntavaaleja hyvin voimakkaasti. He ovat aina tehneet hurjan loppukirin vuodesta 2011 lähtien.

– Sama kiri nähdään nyt, mutta kertaakaan se ei ole riittänyt siihen, että perussuomalaisista olisi tullut suurin puolue. Mutta läheltä piti tilanteita on ollut monta. On ihan mahdollista, että heistä tulee suurin puolue, Railo huomauttaa.

Myös Kestilä-Kekkosen mielestä perussuomalaiset on loppukiripuolue. Puolueen tulos on ollut neljissä edellisissä vaaleissa parempi kuin mittauksissa vaalien alla.

– Tämä antaa osviitta siitä, että heidän kannatus voi vielä nousta, hän toteaa.

Lue myös: Analyysi: Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti – kannatuskyselyn kärkikolmikosta Purran perussuomalaiset on ainoana nousussa

Railo: Blokit lisäävät äänestäjien kuluttajansuojaa

Voiko taktinen äänestäminen eli äänien keskittäminen todennäköiselle pääministeripuolueelle tietyn blokin sisällä ratkaista vaalit?

Elina Kestilä-Kekkosen mukaan hallituskoalitioista on puhuttu tällä kertaa etukäteen sen verran paljon, että kyseessä ovat jo hallitusvaalit. Osa puolueista on ilmoittanut etukäteen, etteivät ne tee yhteistyötä tietyn puolueen kanssa, esimerkiksi sosiaalidemokraatit perussuomalaisten kanssa.

– Tämä on saanut ihmiset ajattelemaan, pitääkö nyt äänestää ykköspuoluetta vai olisiko toinen tai kolmas vaihtoehto, joka olisi arvoiltaan suhteellisen lähellä omia arvoja, Kestilä-Kekkonen sanoo.

– Käytännössä sosiaalidemokraattien pitäisi pystyä haalimaan muilta puolueilta niin paljon taktisia äänestäjiä, että se vaikuttaa epätodennäköiseltä. On se hiukan hankalaa. Toisaalta Marinin SDP:n vetovoima on ollut tällä vaalikaudella aika voimakasta, ja esimerkiksi vihreiltä on siirtynyt äänestäjiä kannattamaan SDP:tä, ainakin mittauksissa, Erkka Railo toteaa.

Railon mukaan blokkien muodostuminen lisää tietyllä tapaa äänestäjien kuluttajansuojaa. Nyt he tietävät etukäteen, millaiset hallituskoalitiot ovat mahdollisia ja millaiset eivät.

Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat vaalituloksen

Vaalipäivän äänet ratkaisevat, mikä puolueiden järjestys lopulta on. Noin 40 prosenttia äänioikeutetuista on käynyt ennakkoäänestämässä, mikä oli uusi ennätys. Iäkkäämmät, kannoistaan varmat ja pienillä paikkakunnilla asuvat äänestävät ennakkoon muita aktiivisemmin.

– Viidennes suomalaisista sanoo, että he valitsevat puolueen vasta viimeisinä päivinä ennen vaalipäivää. Liikkuvia äänestäjiä on siis liikkeellä jonkin verran. Viidennes on ihan riittävä marginaali näin tiukassa tilanteessa. Moni miettii vielä puoluettakin, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Hän kertoo, että ainoastaan neljänneksellä äänestäjistä on vakiintunut puoluekanta.

– Muut äänestäjät saattavat pohtia kahden tai jopa kolmen puolueen välillä. Kun meidän puoluejärjestelmä on nyt hieman blokkiutunut, niin sitten harkitaan SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välillä ja toisaalta keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä, Keskilä-Kekkonen sanoo.

Railon mukaan liikkuvien äänestäjien käyttäytymisellä on ratkaiseva vaikutus nyt, kun erot kärjessä ovat pieniä.

– He pohtivat päätöstään loppuun saakka ja menevät äänestämään vaalipäivänä. Joudumme siis jännittämään iltaan asti, mihin heidän mieli kääntyy, Railo toteaa.

Puolueet ja ehdokkaat voivat siis vielä vaikuttaa äänestyspäätöksiin kampanjoimalla tiukasti loppuun asti. Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtaavat viimeisen kerran Ylen suuressa vaalitentissä torstai-iltana. Puheenjohtajien kannattaa vielä jaksaa skarpata viime metrit.

Railo muistuttaa, että esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne epäonnistui vuoden 2015 viimeisessä vaalitentissä, ja tämä näkyi vaalituloksessa.

– Ei siihen tarvita kuin muutamien kymmenien tuhansien äänten siirtyminen puolueesta toiseen tai että äänestäjät päättävät jäädä kotiin, hän sanoo.

Professori: SDP:n strategia näyttää toimivan

Politiikan tutkijan Kestilä-Kekkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin tähtää sinimusta-oikeistohallitus puheillaan siihen, että sosiaalidemokraatit tulisivat maaliin ensimmäisenä ja saisivat hallitustunnustelijan paikan.

– Siihen paras strategia on se, että äänet kerätään vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Nyt kannatusmittaukset näyttävät, että tässä on osin onnistuttu, ja vihreiden ääniä on valunut SDP:lle, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Sinimusta-termi viittaa fasismiin, mikä on närkästyttänyt kokoomuksen ja perussuomalaiset. Marin pyysi kokoomuksen Petteri Orpolta anteeksi MTV:n pääministeritentissä keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun), mutta ei perussuomalaisten Riikka Purralta.

Valtio-opin professori Kestilä-Kekkonen ei usko, että leimaavat lausunnot ovat riski demareille. Syy on se, että sosiaalidemokraatit ei tavoittele oikeiston ja konservatiivien ääniä.

– Tämä ei siis loukannut heidän mahdollista äänestäjäkuntaansa, Kestilä-Kekkonen toteaa.

Politiikan asiantuntija Railo muistuttaa, että leimaavan retoriikan kanssa pitää olla varovainen, koska Suomessa on perinteisesti arvostettu yhteistyökykyä.

– Historiallisesta perspektiivistä tämmöisten vastakkainasettelujen luominen ei yleensä houkuttele suomalaisia liikkuvia äänestäjiä. Vaalien lähestyessä houkutus kiristää retoriikkaa kasvaa, mutta sitä kannattaa varoa. Suomalaiset äänestäjät kannattavat mieluummin maltillisesti ja yhteistyökykyisesti esiintyviä poliitikkoja, Railo sanoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.