Resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky tarkoittaa kykyä selviytyä vaikeuksista. Kysyimme asiantuntijalta, mistä voi tietää, onko ihmisellä hyvä vai huono resilienssi.
Resilienssi on kykyä löytää vaikeissa tilanteissa itsestään myös positiivisia tunteita. Kuva: Shutterstock
Aino-Maija Makkula
Harmittaa, ahdistaa, vihastuttaa tai surettaa. Kun kohtaat arkielämässä hankaluuksia, lakaisetko murheet maton alle, lähdetkö juoksulenkille vai kilautatko kenties kaverille?
Toimintatavat vaikeissa tilanteissa kertovat ihmisen resilienssistä eli psyykkisestä palautumiskyvystä. Sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Krisse Lipposen mukaan resilienssille ei ole yhtä yhtenäistä määritelmää. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa ihmisen psyykkistä kykyä selviytyä vaikeuksista sekä ylläpitää toivoa ja toimintakykyä vastoinkäymisten aikana.
– Resilienssi on kykyä ja taitoa hyväksyä ja kohdata hankaluudet rakentavalla tavalla. Sen lisäksi resilienssi tarkoittaa kykyä löytää vaikeissa tilanteissa itsestään myös positiivisia tunteita, Lipponen kertoo.
Lipposen mukaan resilienssiin kuuluvat oman osaamisen käyttö, omien selviämistapojen tunteminen, sekä avun pyytäminen ja vastaanottaminen – läsnäolo, tuki ja konkreettinen apu läheisiltä.
Resilienssi vaihtelee eri elämänvaiheissa
Joskus saattaa tuntua siltä, että kestää melkein mitä tahansa ja selviää lähes mistä vain. Toisinaan pienen pienikin vastoinkäyminen, kuten vaikka sukkaan puhkeava reikä, saattaa katkaista kamelin selän. Tällöin pienet tapahtumat ja murheet voivat tuntua maailmanlopulta.
Tämä on Lipposen mukaan inhimillistä. Resilienssi vaihtelee päivästä, viikosta ja elämänvaiheesta riippuen.
– Resilienssi voi olla erilainen myös eri elämän osa-alueilla: esimerkiksi työhön liittyvistä vaikeuksista selviäminen voi tuntua helpolta, kun taas kotielämän vaikeudet erityisen hankalilta.
Lipponen muistuttaa myös, ettei vaikeuksista mutkitta selviäminen tarkoita sitä, etteivätkö ikävät asiat sattuisi.
– Kun sanotaan, että sinusta tulee parempi ja vahvempi ihminen vaikeuksien seurauksena, niin ei näin välttämättä käy. Jokaisella pilvellä ei aina ole hopeareunusta.
Löydä oma resilienssisi
Mistä voi sitten tietää, onko itsellä hyvä tai huono resilienssi?
Lipposen mukaan relisienssiä ei voi mitata, ja siksi ei kannattaisi puhua hyvästä tai huonosta resilienssistä.
– Ei ole mitään mittaria, jolla mitata ihmisen resilienssiä. Kuka vain on resilientti, kunhan ympäristö on sellainen, jossa on resursseja siihen.
Omaa resilienssiä voi parantaa tarkkailemalla ja pohtimalla omia käytösmalleja. Elämän muutoskohdat, kuten ero, uusi työpaikka tai lasten kasvaminen, voivat olla hyviä tarkkailukohteita.
– Voi miettiä esimerkiksi sitä, että miten selvisi, kun aloitti uudessa työpaikassa, tai miten on selvinnyt erosta. Onko itselle auttanut urheilu vai ystävälle puhuminen? Lipponen selittää.
Omaa käytöstä tarkkailemalla voi siis löytää itselleen sopivat ja terveet tavat selviytyä hankaluuksista. Mitään yhtä oikeaa keinoa ei ole.
Lipponen muistuttaa, että myös läheisille puhuminen, sekä avun pyytäminen ja vastaanottaminen ovat osa resilienssin taitoa.
– Resilienssi ei ole vain yksilön kyvykkyyttä, vaan myös sitä, miten selviämme yhdessä vaikeista tilanteista.
Lue lisää: Stressaatko jatkuvasti? Neuropsykologi kertoo 3 asiaa, jotka silloin kannattaa tehdä – hyödyt ovat merkittävät
