Main ContentPlaceholder
Keskiviikkona onnettomuudessa kuoli yksi varusmies ja kolme loukkaantui. Varusmiehiä on loukkaantunut myös muissa viimeaikaisissa onnettomuuksissa.
Varusmiehille on viime aikoina sattunut vakavia onnettomuuksia. Yksi varusmies kuoli ja kolme muuta loukkaantui liikenneturmassa keskiviikkona. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Tiia Etelämäki HS
Varusmiespalvelusta suorittaville on viime aikoina sattunut vakavia onnettomuuksia, jotka ovat sattuneet harjoituksen aikana.
Keskiviikkona sattui muun muassa liikenneonnettomuus, jossa kuoli yksi varusmies ja kolme loukkaantui. Poliisi tutkii onnettomuuteen johtaneita syitä.
Onnettomuus sattui varusmiesten Satakunnan tykistörykmentin taisteluharjoituksen aikana. Turmaan joutuneet kuuluivat raketinheitinpatteriin.
Hiljattain uutisoitiin myös Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärien tasokokeen onnettomuudesta, jossa yhdeksän varusmiestä oli vaarassa hukkua. Dragsvikin onnettomuudessa yksi varusmiehistä loukkaantui vakavasti.
Poliisi on aloittanut myös tästä onnettomuudesta tutkinnan.
Ovatko varusmiesten onnettomuudet lisääntyneet merkittävästi viime aikoina?
”Varusmiesliitossa emme näe, että onnettomuudet olisivat ratkaisevasti noususuhdanteessa. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa keskimäärin parikymmentä tuhatta varusmiestä, mikä on tosi iso määrä”, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta.
”Siihen nähden tällaiset onnettomuudet ovat harvinaisia, mutta yksikin tapaus on liikaa.”
Varusmiesliitto seuraa molempien onnettomuuksien tutkintaa. Keskiviikkona sattunutta onnettomuutta selvitetään perusprotokollan mukaisesti, kuten myös Dragsvikissa sattuneen onnettomuuden kohdalla tehtiin, kertoo Riutta.
”Palvelusturvallisuus on tärkeä osa varusmiespalvelusta. Siksi on oleellista selvittää, onko näissä onnettomuustapauksissa palvelusturvallisuudesta pidetty riittävästi huolta.”
Harjoituksissa on aina selvät ohjeet, jotka kerrataan ja joita harjoituksissa on määrä noudattaa, kertoo Riutta. Hän korostaa, että palvelusturvallisuus on osa varusmiesten saamaa koulutusta.
”Harjoituksissa kerrataan turvallisuusohjeita, erityisesti tilanteissa, missä voisi olla potentiaalia, että jotain saattaisi tapahtua. Puolustusvoimat on tehnyt ohjeistukset huolella.”
Onnettomuuden sattuessa Puolustusvoimat arvioi aina uudelleen, onko ohjeita syytä päivittää eli onko niihin tarvetta muun muassa lisätä jotain.
Varusmiesliitto luottaa Puolustusvoimiin ja sen ohjeisiin, joiden avulla pyritään siihen, että onnettomuuksilta vältyttäisiin.
”Luotamme Puolustusvoimiin siinä, että onnettomuudet minimoidaan. Joskus onnettomuudet voivat sattua myös inhimillisistä syistä.”
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattuu Suomessa harvoin, kertoo Riutta. Viime aikoina sattuneiden onnettomuuksien takia on syytä kuitenkin kysyä: onko varusmiespalveluksen suorittaminen Suomessa peräti hengenvaarallista?
”Ei ole. Varusmiespalveluksessa ei ole tarkoitus asettaa varusmiehiä vaaraan”, Riutta vastaa ja muistuttaa, että onnettomuuksia sattuu myös siviilissä.
HS on kerännyt alle aikaisemmin sattuneita Puolustusvoimien onnettomuuksia, joista Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on aloittanut tutkinnan. Mukana ei ole Dragsvikin onnettomuutta, josta Otkes on myös aloittanut tutkinnan.
Lue lisää: Varusmiehet olivat matkalla Taipalsaaren harjoitusalueelle, kun auto suistui tieltä – yksi kuoli, kolme loukkaantui
Lue lisää: Raportti: Varusmiehet pudotettiin veneestä kauaksi rannasta – Vasta rannalla havaittiin naisen puuttuvan
Fakta
Otkes on tutkinut muun muassa näitä Puolustusvoimiin liittyviä onnettomuuksia
Kranaatinheitinonnettomuus Rovajärvellä
2. joulukuuta vuonna 2005 yksi varusmies kuoli ja viisi loukkaantui vakavasti tykistön ja kranaatinheittimistön sota- ja ampumaharjoituksessa Rovajärven ampuma-alueella
Heitinryhmien tehtävänä oli ampua yhdeksän kranaattia 60 sekunnin aikana. Kaksoislataus tapahtui seitsemännen kranaatin kohdalla, kun laskut menivät sekaisin. Tilanteeseen vaikutti muun muassa kumuloitunut väsymys ja se, ettei tilanteessa käytetty suullista lataa-komentoa.
Salamanisku telttaan Hangossa
1. heinäkuuta vuonna 2011 kahdeksan varusmiestä loukkaantui, kun salama iski puolijoukkuetelttaan Hangossa. Kolme loukkaantui vakavasti.
Otkesin tutkinnassa kävi ilmi, että salama iski teltan lähellä olleeseen mäntyyn, kulki puuta myöden noin metrin korkeudelle maasta, hyppäsi puolijoukkueteltan metalliseen nurkkakeppiin ja edelleen sisään telttaan. Osa salamavirrasta johtui todennäköisesti myös maan pinnalla ollutta vettä pitkin.
Ampumaonnettomuus Hangossa
16. joulukuuta 2015 varusmies kuoli puolustusvoimien ampuma-alueella Hangon Syndalenissa, kun varusmies erehtyi luulemaan taistelutoveriaan maaliksi ja ampui tätä valonvahvistimella varustetulla rynnäkkökiväärillä.
Tilanteessa oli käynnissä merisotakoulun pimeätaisteluammunnat. Ammuttu varusmies kuoli nopeasti paikalla ensiavusta huolimatta.
Reserviläisen kuolema Säkylässä
27. lokakuuta vuonna 2016 reserviläinen kuoli Porin prikaatin Säkylän varuskunta-alueella jäätyään panssaroidun Sisu XA-185 Pasi-miehistönkuljetusajoneuvon alle. Onnettomuus tapahtui Libanoniin lähtevän kriisinhallintajoukon koulutukseen kuuluvassa saattueharjoituksessa. Pasi-vaunun oikealla puolella ollut uhri kompastui jalkoihinsa ja kaatui vaunun oikean pyörälinjan alle juoksuvauhtiin siirtymisen yhteydessä. Uhri kuoli nopeasti vammoihinsa ripeästä ensiavusta huolimatta.
Raaseporin tasoristeysonnettomuus
26. lokakuuta vuonna 2017 neljä kuoli, kun kiskobussi törmäsi Puolustusvoimien maastokuorma-autoon Raaseporissa Skogbyn tasoristeyksessä. Autossa oli kahdeksan varusmiestä Uudenmaan prikaatista sekä kiskobussissa kuljettaja ja 15 matkustajaa.
Varusmiehet eivät huomanneet lähestyvää junaa. Kiskobussin kuljettaja teki hätäjarrutuksen, mutta siitä huolimatta törmäys oli raju. Onnettomuudessa kuoli kolme varusmiestä ja yksi kiskobussin matkustaja. Lisäksi osa loukkaantui.
Otkes totesi tutkinnassaan Skogbyn tasoristeyksen erityisen vaaralliseksi. Risteyksessä ei ollut varoituslaitteita ja tieltä oli vaikea nähdä takaviistosta lähestyvää junaa.
Miinalautan karilleajo Örossa
24. elokuuta vuonna 2022 Merivoimien miinalautta Pyhäranta ajoi karille Hangon länsipuolella sijaitsevalla Örön ampuma-alueella. Ammunnoissa käytettiin muun muassa ankkuroituja maalilauttoja, joita Pyhäranta siirtyi nostamaan ammuntojen päätyttyä. Nostamisen yhteydessä alus ajoi karille viiden solmun nopeudella.
Karilleajon aiheuttama vuoto saatiin hallintaan nopeasti eikä alus ollut välittömässä uppoamisvaarassa. Kukaan ei myöskään loukkaantunut onnettomuudessa vakavasti.
Laskuvarjohyppyonnettomuudet Ivalossa
7. maaliskuuta vuonna 2023 kaksi varusmiestä loukkaantui Maavoimien Talvikotka 23 -harjoituksessa Ivalossa hypätessään laskuvarjoilla helikopterista.
Onnettomuustutkinta Otkesissa on kesken.
Lähde: Onnettomuustutkintakeskus
