Presidentti Tarja Halonen vihjasi ulkoministeri Pekka Haaviston al - Holin suomalaisiin liittyvän perustuslakivaliokunnan tutkinnan liittyvän presidenttipeliin. Halonen kertoi Ylen Ykkösaamussa osan ystävistään kyselleen, että " tälläkö sitä Haaviston seuraavaa presidentinvaalia koetetaan kammeta " . Halonen osoitti tukeaan käydyn mediajulkisuuden osalta ulkoministeri Haavistolle . Perustuslakivaliokunnan tutkinnan leimaaminen presidenttipeliksi on erikoista, mutta tällaisilla kommenteilla peli kyllä saadaan käyntiin .

Presidentti Tarja Halonen. Jukka Ritola

Seuraaviin presidentinvaaleihin on aikaa vielä neljä vuotta, mutta presidentinvaalit näyttävät nyt väkisinkin nousevan politiikan pöydälle . Viimeksi presidentinvaalit nousi esiin viikko sitten kun pitkään julkisuudesta poissa ollut entinen ulkoministeri ja pitkäaikainen perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nimesi seuraaviksi kiinnostaviksi vaaleiksi vuoden 2024 presidentinvaalit . Soini arveli puolueiden tarvitsevan hyviä ehdokkaita siihen tapaan, että hänen itsensäkin voi arvella kiinnostuneen asiasta ainakin jollain tasolla .

Presidenttipeli on nyt nostettu politiikan esityslistalle, ja siellä se pysyy vaaleihin 2024 saakka . Asiassa on hyvät ja huonot puolensa . Varhainen ja pitkä presidenttipeli on äärimmäisen epävarmaa ja suurelta osin turhaa . Nykyisessä nopeassa politiikan tempossa asiat ja mahdolliset ehdokkaat voivat muuttua vielä moneen kertaan . Saatamme nähdä vielä aivan uusia politiikan ilmiöitä, kuin myös samojen ilmiöiden hiipumisen . Monen potentiaalisen ehdokkaan nimi tuskin on vielä edes esillä .

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön toista virkakautta on vielä jäljellä neljä vuotta . Se on pitkä aika ja ulottuu muun muassa yli nykyisen hallituksen virkakauden, jos seuraavat eduskuntavaalit pidetään säädetyssä ajankohdassa 2023 . Niinistö ehtii siis hoitamaan presidentin virkaa vielä hyvän tovin . Niinistön toisen kauden umpeutuessa pöytä on kuitenkin puhtaana uusille kandidaateille . Viime vaalejahan leimasi Niinistön kannatuksen ylivoimaisuus .

Vastakkainasettelu ja yksinkertaiset kysymykset leimaavat nykypolitiikkaa . Presidentinvaalit on oiva kohde myös populistisen politiikan tekemiselle, sillä valittavana on vain yksi henkilö . Suora kansanvaali avaa monenlaisia mahdollisuuksia . Pahimmillaan voi korostua ääripäiden toisiaan ruokkiva vaikutus .

Suomessa vaalit voitettiin aiemmin poliittisessa keskustassa, maltillisella ja yhteistyöhakuisella linjalla . Tämän perinteen soisi taas vahvistuvan . Presidentin rooli on vahvistunut viime aikoina jatkuvuuden ja maltin edustajana . Tämä on hyvä asia ja sille soisi myös jatkoa . Samalla olisi toivottavaa, että myös parlamentaarisessa politiikassa ja hallituksessa päästäisiin takaisin yhteistyön ja maltillisten kompromissien tielle .