Pääkirjoitus | Kolme suurinta puoluetta melkein tasoissa – vaaleista tuli todellinen trilleri

Helsingin Sanomien tiistaina julkaisemassa kannatusmittauksessa kokoomus johti tasoissa olevia Sdp:tä ja perussuomalaisia enää 0,6 prosenttiyksiköllä.

Eduskuntavaalit järjestetään tämän viikon sunnuntaina, ja kilpailu ykköspaikasta vain kiristyy.

Se näkyy selvästi tuoreessa HS-gallupissa, joka julkaistiin tiistaina. Sen mukaan kokoomus on edelleen suosituin puolue 19,8 prosentin kannatukseltaan, mutta kakkospaikan jakavat Sdp ja perussuomalaiset 19,2 prosentin kannatuksella. Kärkikolmikko on siis yhden prosenttiyksikön sisällä.

Kun kisa ykkössijasta ja pääministerin paikasta tiukentuu, kärkikolmikon ulkopuoliset puolueet joutuvat taistelemaan entistä kovemmin huomiosta. Tästä ryhmästä suosituin on keskusta, jonka kannatus on noussut 11,4 prosenttiin. Sen perässä ovat vihreät (8,4 prosenttia) ja vasemmistoliitto (8,3 prosenttia) sekä Rkp (4,5 prosenttia), kristillisdemokraatit (4,0 prosenttia), Liike Nyt (1,9 prosenttia) ja muut (3,3 prosenttia). Viimeisistä vaaliväittelyistä voi siis odottaa kipinöintiä muidenkin kuin suurimpien puolueiden johtajien välillä.

Kokoomuksen mielipidemittauksissa nähty kannatus on sulanut vaalien lähestyessä, kuten ennakkosuosikille yleensä käy. Puolue toivoo, että sen tukijat lähtevät uurnille ahkerammin kuin kilpailijoiden kannattajat. Vaalipiirien viimeisistä paikoista käydään nyt kovaa kisaa, joten näissä vaaleissa jokainen ääni voi todella ratkaista.

Perussuomalaisten vaalitulosta heiluttaa aina se, lähtevätkö puolueen tukijat liikkeelle. Tärkeää se on nyt Sdp:llekin. Puolueen kannatusta nostaa pääministeri Sanna Marinin (sd) suosio, mutta kannattajiin on tullut iso joukko ihmisiä, joille äänestäminen ei ole vakiintunut tapa.

Näiden vaalien alla on puhuttu paljon niin sanotusta taktisesta äänestämisestä. Sille on eri määritelmiä, eikä se ole ollut Suomessa aiemminkaan vierasta varsinkaan usean maakunnan vaalipiireissä tai pienissä vaalipiireissä. Näissä vaaleissa taktisella äänestämisellä on kuitenkin tarkoitettu sitä, että ihmiset äänestävät muuta puoluetta kuin omaa ykkösvaihtoehtoaan, jotta jokin puolue pääsisi tai ei pääsisi pääministeripuolueeksi tai hallitukseen.

Taktisesta äänestämisestä tuli näissä vaaleissa suosittu termi pian sen jälkeen, kun Sdp otti vaalistrategiansa keskeiseksi osaksi vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien houkuttelun. Puolueen viestinä on ollut, että vain demareita äänestämällä voi estää porvarihallituksen ja perussuomalaisten nousun hallitukseen. Sdp:n viesti näyttää uponneen erityisesti vihreitä aiemmin äänestäneisiin.

Suosionsa romahtamiseen havahtuneet vihreät ovat viime aikoina ryhtyneet vastataistoon sekä demareita että taktista äänestämistä vastaan saadakseen kannattajiaan palaamaan. Myös keskustassa pelätään, että omat kannattajat äänestävät kokoomusta tai perussuomalaisia estääkseen Marinin jatkon pääministerinä.

Kaikkien puoluesiirtymien taustalla ei tietenkään ole mikään taktinen äänestyspäätös. Useimmilla ei ole tiukkaa puoluekantaa, vaan he tekevät ratkaisunsa lopulta parin puolueen väliltä. Seuraavan hallituksen kokoonpanoon vaikuttaminen on täysin perusteltu syy äänestyspäätökselle, eikä sitä pidä leimata epäilyttäväksi. Jos kuitenkin aikoo taktikoida, on hyvä ymmärtää, että Suomen järjestelmä on vaikeasti ennakoitava. Kun vaalipiirien viimeiset paikat saatetaan voittaa muutaman äänen erolla, taktikoijat voivat tuottaa jopa päinvastaisen tuloksen kuin ovat toivoneet.

Vaalit pysyvät siis jännittävinä loppuun asti, mikä saattaa innostaa äänestäjiä. Tiistaina päättynyt ennakkoäänestys oli viime vaaleja vilkkaampaa, mikä tosin ei takaa äänestysprosentin nousua koko vaalien osalta.

Tilanne, jossa kolmen suurimman puolueen kannatus on vaaliviikolla melkein tasoissa, saattaa kuitenkin innostaa äänestäjiä. Vaaleista tulee jännittävät.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.