Suomi tarvitsee selkeän koronarokotussuunnitelman ja kansalaisille on kerrottava, miten se toteutetaan. AOP

Euroopan lääkevirasto EMA on laittanut jäitä monen toiveisiin, että koronarokotteet ehtisivät helpottamaan ihmisten arkea vielä ennen joulua.

EMA ilmoitti tiistaina, että ensimmäinen eli Pfizerin kehittämä koronarokote voitaisiin hyväksyä vasta 29. joulukuuta järjestettävässä kokouksessa ja kilpaileva Moderna-yhtiön rokote tammikuun 12. päivä. Tämän jälkeen rokotteet pitää vielä hyväksyä jokaisessa EU-maassa erikseen, ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön.

Esimerkiksi Britanniassa, jossa lääkevalvonta ei ole EMA:n alaisuudessa, rokotukset on ollut määrä aloittaa jo ensi viikolla. Yhdysvalloissa viranomaisten on tarkoitus hyväksyä ensimmäiset koronarokotteet käyttöön joulukuun puolivälissä.

EMA:kin voi vielä taipua aikaistamaan rokotteiden hyväksymistä. Esimerkiksi Saksan terveysministeri Jens Spahn lupasi vielä sunnuntaina, että rokottaminen alkaa maassa jo 15. joulukuuta.

Isoissa Euroopan maissa onkin tehty jo varsin tarkkoja suunnitelmia siitä, miten koronarokotteiden jakelu aloitetaan.

Esimerkiksi Britannia ja Saksa ovat tilanneet ennakkoon useiden eri valmistajien rokotteita niin, että niitä varmasti saadaan nopeasti kansalaisille. Saksassa on perustettu osavaltiokohtaisia ja paikallisia rokotuskeskuksia ja varmistettu neulojen ja suojavarusteiden riittävyys. Liittokansleri Angela Merkel loi viime viikolla ihmiselle toivoa kuvailemalla rokotteen olevan valo koronatunnelin päässä.

Kun Suomen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL tiistain kertoi edessä olevista koronarokotuksista, sävy oli hyvin erilainen.

Suomeen rokotteita odotetaan saatavaksi joskus ensi vuonna sen mukaan, miten niitä EU-tasolla tehdyistä ostosopimuksista saadaan. Julkisuuteen kerrotut suunnitelmat siitä, miten ja missä järjestyksessä rokotteita jaetaan, ovat hyvin epämääräisiä ja alustavia.

Suomella on tietysti paljon kokemusta rokottamisesta ja esimerkillisen kattava yleinen rokotusohjelma. Tämänsyksyinen kaaos kausi-influenssarokotteiden jakamisessa kuitenkin osoitti, että parannettavaa on kosolti.

Ensin viranomaiset kehottivat kaikkia ottamaan influenssarokotteen, sillä potentiaalista koronan ja influenssan yhdistelmää pidettiin erityisen vaarallisena. Suomalaiset tottelivat ja influenssapiikit loppuivat monin paikoin kesken, kun rokotteiden menekki yllätti viranomaiset housut kintuissa.

Lopulta THL totesi, että sen laskujen mukaan influenssarokotteita on varmasti vielä jäljellä. Viranomaisilla ei kuitenkaan erinäisten tietokatkosten vuoksi ollut minkäänlaista käsitystä siitä, missä päin Suomea käyttämättömiä rokotteita mahdollisesti makaa.

Muuten ylimääräiset rokotteet olisi kyllä voitu siirtää sinne, missä niitä tarvitaan.

Influenssarokotekaaos muistuttaa keväistä jupakkaa maskien ja muiden suojavarusteiden ympärillä. Aluksi terveydenhuollon tarvikkeita piti olla yllin kyllin, sitten niitä ei ollutkaan tai ne ainakin olivat tyystin väärissä paikoissa.

Lienee sanomattakin selvää, ettei vastaava fiasko saa toistua koronarokotteen kohdalla. Suomi tarvitsee selkeän koronarokotussuunnitelman ja kansalaisille on kerrottava, miten se toteutetaan.

Koronarokote on joululahja, jonka suomalaiset ansaitsevat ja tarvitsevat. Sitä ei saa sössiä.