Suomen olisi korkea aika ottaa viestintä omiin käsiinsä myös niissä tapauksissa, joissa Venäjä on kostanut oman vakoojansa karkottamisen karkottamalla suomalaisen diplomaatin.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari torstain tiedotustilaisuudessa. Kuva: Antti Hämäläinen / Lehtikuva
IS
Suojelupoliisi julkisti vuosikirjansa torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Hätkähdyttävin uutinen oli, että Supo kertoi tehneensä vuoden 2022 aikana toimia, joiden vuoksi ”Venäjän tiedusteluaseman koko Suomessa on pienentynyt noin puoleen”.
– Tiedustelu-upseerien määrän laskun pääsyynä olivat Suojelupoliisin aloitteesta tehdyt tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari muotoili.
Aiempaan yya-aikojen tyyppiseen varovaisuuslinjaan verraten Pelttarin esiintyminen oli suorastaan hämmentävää hehkutusta siitä, kuinka Suomi on nyt ”ajanut Venäjän henkilötiedustelun ahtaalle”.
Pelttari ei suostunut kuitenkaan kertomaan tarkemmin, mitä ”noin puoleen” tarkoittaa konkreettisina lukuina.
Kun ottaa huomioon, mitä Supo on kertonut aiemmin venäläisten vakoilijoiden suuresta kiinnostuksesta Suomeen, karkotettujen ja viisumikiellon saaneiden venäläisten diplomaattien yhteismäärästä voi tehdä päätelmiä. Toisin sanoen: luvun lienee pakko olla enemmän kuin yksi, kaksi tai kolme henkilöä.
Jos Venäjä on siis todellakin kärsinyt karvaita tappioita tiedustelurintamalla, se selittää myös sen, miksi Venäjä on ollut itse tähän asti hiiren hiljaa Suomen koventuneesta karkotuslinjasta.
Pelttarilta kysyttiin myös, miksi Supo ei kerro häädettyjen venäläisten lukumäärää.
– Tässä on myös ulkopoliittisia vaikutuksia, ja niistä keskustellaan ulkopoliittisen johdon kanssa, Pelttari pyöritteli.
”
Mitä hyötyä tuleva Nato-Suomi saavuttaa enää sillä, että se ei tiedota karkotuksista rutiininomaisesti julkisuuteen?
Pelttari jätti kertomatta myös sen, millaisiin vastatoimiin Venäjä on ryhtynyt Suomen tekemien karkotusten suhteen.
Diplomaattien ja vakoilijoiden karkotukset tuppaavat nimittäin olemaan aina vastavuoroisia.
Venäjän toimintatapoihin kuuluu lisäksi se, että se esittää aina korostetun loukkaantunutta, kun sen diplomaattistatuksella toimivia vakoilijoita estetään toimimasta jossain maassa. Vastavuoroinen karkotus Venäjältä seuraa yleensä ripeällä tahdilla, vaikka toisen maan diplomaatit eivät olisi syyllistyneet mihinkään moitittavaan.
Jos Suomi on häätänyt nyt ”noin puolet” Venäjän tiedustelijoista, niin kuinka monta suomalaista diplomaattiedustustojen työntekijää on siis saanut lähteä samaan aikaan Venäjältä?
Vastausta tähän ei tiedetä, sillä Suomen ulkoministeriö ei vanhan tavan mukaan kommentoi karkotuksia tai kerro niistä yksityiskohtia kuin poikkeustapauksissa. Tuorein poikkeus tehtiin, kun ulkoministeriö kertoi Ukrainan sodan alettua Suomen karkottavan kaksi venäläisdiplomaattia huhtikuussa 2022.
On kuitenkin vaikea ymmärtää, mitä hyötyä tuleva Nato-Suomi saavuttaa enää sillä, että se ei tiedota karkotuksista rutiininomaisesti. Venäjä tuskin kohtelee meitä sen paremmin, kerrottiinpa karkotuksista tai ei – ja Venäjä tekee aina Suomelle omat vastatoimensa, kerrottiinpa niistä tai ei.
Nyt Suomi jättää kuitenkin seuraavan viestintäsiirron Venäjän käsiin. Tietoa Venäjän vastatoimista lieneekin luvassa pian, Venäjä haluamalla tavalla kerrottuna.
