Ennakkoon äänesti eduskuntavaaleissa 1 701 525 suomalaista. Yli puolet äänestäjistä käy uurnilla ennakkoon.
Vaalien tulos on osittain valmiina, mutta me emme vielä tiedä sitä. Sunnuntaina iltakahdeksan jälkeen ruuduille rävähtävät ennakkoäänestyksen tulokset.
Puoluejohtajien ilmeistä pystyy toisinaan lukemaan sillä sekunnilla, kuka on voittamassa ja kuka häviämässä.
Neljä vuotta sitten vaalipäivän äänet kätkivät uurniin yllätyksen: ennakkosuosikki SDP:n suosio oli sulanut vaalipäivänä ennakoitua enemmän, ja perussuomalaiset hengitti demareiden niskaan koko ääntenlaskun ajan.
SDP:n vaalivalvojaisissa alkuillan riehakkuus vaihtui ahdistavaksi hiljaisuudeksi. Kaikki tuijottivat yökerhon valkokankaalla lukuja 40 ja 39 – ja pelkäsivät sekuntia, jolloin ne vaihtaisivat paikkaa SDP:n ja perussuomalaisten logojen alla.
Viisari ei koskaan värähtänyt.
Viime eduskuntavaaleissa annettiin yli kolme miljoonaa ääntä, mutta vain 7 666 ääntä jäi erottamaan SDP:tä ja kakkoseksi kiilannutta perussuomalaisia. Se oli pieni suuri ero, jonka turvin Antti Rinne onnistui muodostamaan viiden puolueen ”uuden punamultahallituksen”.
– Ensimmäistä kertaa vuoden 1999 jälkeen SDP on pääministeripuolue, Rinne kiteytti vaalituloksen.
Perussuomalaisia ja kokoomusta kutsui oppositio.
Neljä vuotta myöhemmin hallituspohja on yhä koossa, mutta sitä johtaa pääministerinä kansainvälinen tähtipoliitikko Sanna Marin.
Mielipidemittaukset ovat povanneet kokoomukselle selvää voittoa ja SDP:lle karvasta pronssisijaa.
Parissa viikossa asetelma on mullistunut.
Helsingin Sanomat julkaisi tiistaina Kantarin tekemän gallupin, jossa kokoomus (19,8 %), perussuomalaiset (19,2 %) ja SDP (19,2 %) ovat 0,6 prosenttiyksikön sisällä.
Ääniksi muutettuna kokoomuksen etumatka olisi noin 20 000 ääntä – ja tässä piilee yksi trillerin kiinnostavimmista muuttujista.
Oikeusministeriön vaaliosaston selvityksen mukaan suomalainen vaalijärjestelmä suosii puolueita, joiden kannatus nojaa enemmän pieniin vaalipiireihin kuin Helsinkiin ja Uuteenmaahan. Vaalijärjestelmä suosii perussuomalaisia kokoomuksen kustannuksella.
Tuoreimman mittauksen säikäyttäminä kokoomuslaiset pelkäävät, että huhtikuun 2015 tapahtumat toistuvat.
Kokoomus voitti perussuomalaiset äänissä 540 212–524 054 ja prosenteissa 18,2–17,7. Siinä tärkeimmässä eli kansanedustajien määrässä Timo Soini veti vaalijärjestelmän avustuksella voittoarvan paikkaluvuin 38–37.
– Olemme täällä kotimaassa, Suomessa, pysyvästi, koska meitä tarvitaan, Soini sanoi, mutta erehtyi, jos hän tarkoitti ”meillä” soinilais-vennamolaista populistipuoluetta.
Hieman karrikoiden voi sanoa, että keskustan suosion suuruus (HS-gallupissa 11,4 %) ratkaisee kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n kilvan.
Perussuomalaiset on pumpannut gallupeissa maaseudun äänestäjiä keskustalta. Jos merkittävä osa tästä ryhmästä äänestää sittenkin keskustaa, perussuomalaisten kiri jää vajaaksi.
Kutkuttavan vaalista tekee se, että myös kokoomus on saanut gallupsuosiota maaseudun porvareilta. Jos tämäkin virta kääntyy äänestyskopissa ympäri, keskusta vie viime hetkellä kannatusta kahdelta ennakkosuosikilta. Kokoomukselta vienee ääniä myös osasto ”muut”, esimerkiksi Liberaalipuolue.
Siihen perustuu SDP:n seitinohut sauma säilyttää suurimman puolueen asema.
Ykköspaikka olisi Marinilta superyllätys.
Olipa järjestys mikä tahansa, suurimman puolueen asema ei takaa kenellekään pääministeriyttä. Hallituksen muodostamisessa parhaat kortit ovat kokoomuksella, koska ilman sitä enemmistöhallitusta on vaikea rakentaa.
