Kävin lokakuussa valokuvaajamme Antti Mannermaan kanssa Paimion parantolassa. Alvar Aallon läpimurtotyönä pidetty kokonaisuus rakennettiin tuberkuloosiparantolaksi, joka valmistui vuonna 1933. Jo silloin funktionalismin oppeja uudella tavalla soveltava rakennus sai suuren kansainvälisen huomion. Paimion parantolasta on tullut yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista, jota vaelletaan katsomaan Japanista ja Yhdysvalloista asti.

Oma empiirinen havainto tukee käsitystä, että Alvar Aallon työ on enemmän kuin rakennus. Kun kerroin keikastani Paimioon, monen ensireaktio oli ihasteleva: pääsisinpä minäkin, ja voi, kuinka ihanaa olisi päästä sinne vähäksi aikaa lepäämään – hermoparantolaan.

Parantumisen paikaksi Alvar Aalto ja suunnittelussa vahvasti mukana ollut Aino Aalto Paimion visioivatkin. Aallot toivat humanismin Saksassa syntyneen Bauhaus-estetiikan eleettömään maailmaan. Tärkeää on myös luonto ja sen ottaminen mukaan suunnitelmaan. Paimion parantolaa ympäröivä kaunis mäntymetsä onkin erottamaton osa paikan viehätystä ja oli aikanaan myös tärkeä osa keuhkosairauden hoitoa – mäntyjen eteerisiä öljyjä pidettiin keuhkoille hyödyllisinä. Aallot myös ajattelivat, että kaunis ympäristö ja mieltä ilahduttavat näkymät tukevat sairaan toipumista.

Lokakuun lopussa perustettu Paimion parantola -säätiö etsii nyt arvorakennukselle uutta elämää. Tavoitteena on tehdä siitä kaikille avoin paikka, jossa yhdistyisi design ja arkkitehtuuri, luonto, ihmiset ja hyvinvointi.

Paimio muistuttaa myös tarpeesta ajatella asioita uudella tavalla. Haastattelemani Alvar Aalto -säätiön rakennusperintöön erikoistunut arkkitehti Jonas Malmberg korosti Aallon kykyä yhdistää ideoita kokoaan suuremmaksi kokonaisuudeksi: ”Aalto oli taitava keräämään ajatuksia ja ideoita muualta ja jalosti niistä jotain uutta ja hienompaa.”

Paimion parantola -säätiön hallituksen jäsen Mika Ingi näkeekin tässä yhden polun, jonka varrelta kiinteistön uusi funktio voisi löytyä: ”Se kietoutuu jotenkin keksimisen kulttuurin ympärille. Tämä voisi koota yhteen toimijoita, jotka hyötyisivät vuorovaikutuksesta toistensa kanssa.”

Käynti Paimiossa muistuttaa myös estetiikan merkityksestä. Kaunis ympäristö antaa meille voimia jaksaa vaikeuksien keskellä. Siksi kaupunki- ja tilasuunnittelussa on tärkeää muistaa esteettiset arvot tehokkuuden rinnalla. Parhaassa designissa muoto palvelee funktiota. Kuten Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää aikanaan sanoi ihmisille, jotka pitivät hänen kaunista pukeutumistaan ja sisustustaan turhana keekoiluna: ”Kauniit värit maksavat yhtä paljon kuin tylsät.”

Lue seuraavaksi: