Kuuluisista esiintyjistään tunnettu Nordic Business Forum 2022 on jo pitkään miettinyt palkan maksamista ”työharjoittelusta”.
Yleisöä vuoden 2022 Nordic Business Forum-tapahtumassa Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Milla Palkoaho HS
Kansainvälinen tapahtuma Helsingissä tarjosi opiskelijoille työharjoittelua.
Messukeskuksessa kuitenkin ilmeni, että korkeakouluopiskelijoille suunnattu ”harjoittelu” olikin pääosin narikassa työskentelyä ilmaiseksi.
Nordic Business Forum-tapahtuma toi muun muassa kirjailija Yuval Noah Hararin sekä Nobel-palkitun taloustieteilijä Joseph Stiglitzin puhumaan suuryleisölle Pasilaan.
Kaksipäiväisessä tapahtumassa oli yhteensä 7 000 kävijää. Edullisimmat liput live-tapahtumaan olivat yli tuhat euroa.
Osa tapahtuman työvoimasta tuli Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Tänä vuonna opiskelijoita työskenteli tapahtumassa noin 170.
Opiskelijoiden harjoittelusta syntyi keskustelu Linkedin-sivustolla. Asian nosti esiin kauppatieteiden tohtori, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen.
”Nordic Business Forumin liikevoitto oli yli 800 000 euroa vuonna 2019. Kun yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa, toiminta ei saa perustua ilmaistyölle”, Hiltunen kommentoi HS:lle viestin välityksellä.
Hiltusen mukaan nyt häviäjinä ovat sekä ne alan työntekijät, joiden työt menivät ilmaistyötä tekeville opiskelijoille, sekä veronmaksajat, jotka maksavat opintotuet ja työttömyystuet.
”Minusta tässä ei voi puhua mistään ”kivasta yhteistyöprojektista”, vaan ihan taloudellisten hyötyjen hankkimisesta ilmaistyövoiman kautta”, Hiltunen sanoo.
Esimerkiksi matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevassa työehtosopimuksessa aulatyöntekijän minimituntipalkaksi on määritelty 10,77 euroa.
Aiheesta keskusteltiin Linkedin-yhteisössä syyskuun loppupuolella. Kuvakaappaus sivustolta.
Nordic Business Forumin toinen perustajajäsen Hans-Peter Siefen kertoo, että tapahtumassa on käytetty opiskelijoita erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä, kuten ohjaamassa ihmisiä, vastaanotossa sekä narikassa.
Yhteistyötä oppilaitosten kanssa on Siefenin mukaan tehty tapahtuman alkumetreiltä lähtien.
Siefen kehuu nuorten opiskelijoiden innokkuutta uskomattomaksi.
”Helppo ratkaisu olisi käyttää niin kutsuttuja ammattilaisia jokaisessa asiakaspalvelutehtävässä, mutta tahdon epäillä, olisiko kaikilla samaa intoa ja uutuudenviehätystä tähän hommaan”, Siefen sanoo.
Voisiko siinä tapauksessa opiskelijoille maksaa myös palkkaa asiakaspalvelutehtävistä?
”Tätä joka vuosi mietitään ja keskustellaan oppilaitoksenkin kanssa.”
Myös Haaga-Helian rehtori Minna Hiillos on tyytyväinen yhteistyöhön tapahtuman kanssa. Opiskelijat ovat olleet Hiilloksen mukaan tyytyväisiä ja arvostaneet tapahtuman yhteydessä annettua koulutusta.
”Korkeakoulun näkökulmasta kannustamme osaamisen tunnistamiseen antamalla opintopisteitä harrastuksista, vapaaehtoistoiminnasta ja työkokemuksesta”, Hiillos sanoo.
Haaga-Heliasta osallistuvat opiskelijat opiskelevat joko tradenomeiksi liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon kautta tai matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnolla restonomeja.
Onko näillä koulutuslinjoilla esimerkiksi narikassa tai oppaana toimiminen sellaista työkokemusta, jota tutkinto edellyttää?
”Kaikki eivät työskentele asiakaspalvelutehtävissä. Esimerkiksi aiempina vuosina mukana olleet saattavat olla tiiminvetäjinä. He saavat myös kuunnella puhujia ja oppivat kansainvälisen tapahtuman järjestämisestä sekä osallistuvat tapahtumakoulutukseen, joten näen, että on perusteltua antaa tapahtumasta opintopisteitä”, Hiillos vastaa.
Sosiaalisen median keskustelussa kerrottiin, että asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät nuoret saisivat työskentelystään vastineeksi kolme opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia työtä.
