Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Palomiehet | Jari Pääkkönen on ollut vuosia valmiudessa singahtamaan asemalle hetkessä – Nyt hän saattaa saada satojen tuhansien korvauksen

Työtuomioistuin katsoi välituomiossaan, että varalla­oleminen rajoittaa merkittävästi pelastus­henkilöstön vapaa-aikaa ja tulee siten lukea työ­ajaksi. Jari Pääkköselle se tarkoittaisi korvauksia kahdeksalta vuodelta.

Varallaollessa Jari Pääkkösen syksyinen metsästyskoiraharrastus rajoittui kovasti, kun koiria ei voinut päästää irti. Kuva:  Jari Pääkkösen kuvakokoelma

Palomies Jari Pääkkönen saattaa saada takautuvasti palkkaa jopa kahdeksan vuoden varalla­olosta.

”Kaverit ovat kysyneet, jäänkö vuorottelu­vapaalle ja lähdenkö kiertämään maailmaa. Mutta mikäs tässä, olen unelma-ammatissa nykyisessä työssäni ja luottamus­miehenä. Normaalisti jatketaan töitä”, Pääkkönen sanoo.

Pohjois-Savon pelastus­laitoksella työskentelevä Pääkkönen on myös Suomen pelastus­alan ammattilaisten liiton (Spal) luottamus­mies Pohjois-Savossa.

Maaliskuun alussa työ­tuomioistuin katsoi varalla­oloa koskevassa väli­tuomiossaan, että varalla­oleminen rajoittaa merkittävästi pelastus­henkilöstön vapaa-aikaa ja tulee siten lukea työajaksi. Aiemmin Pohjois-Savossa varalla­olosta on maksettu varallaolo­korvausta.

Nyt Kuopion kaupunki saattaa saada kalliin laskun. Pelkästään kaksi pelastus­työntekijää saattaa Spalin mukaan saada yhteensä noin puoli miljoonaa euroa – Pääkkönen on heistä toinen.

Asia on laitettu vireille jo vuonna 2016. Lopulliset palkka­saatavat ratkaistaan työtuomio­istuimen jatko­istunnossa, joka voi Pääkkösen arvion mukaan venyä jopa ensi vuoteen.

Rahaa tärkeämpää Pääkköselle on kuitenkin se, että varalla­olo todettiin työajaksi. Lisäksi tärkeää oli se, että varalla­olosta Pohjois-Savon pelastus­laitoksen alueella luovuttiin ja tilalle perustettiin seitsemän uutta ympäri­vuorokautista asemaa.

Pääkkösen suomen­pystykorvat saattavat kuitenkin tulevat korvaukset jo nyt maistaa.

”Kyllä koirat saavat hieman laadukkaampaa ruokaa kuin aiemmin”, Pääkkönen sanoo.

Pääkkönen on tehnyt varalla­oloa lähes 20 vuotta, mutta kanne koskee hänen osaltaan noin kahdeksaa vuotta. Tuona aikana hän on toiminut myös yksikön­johtajana. Varalla­ollessa yksikön­johtajien on hälytyksen tultua ehdittävä palo­asemalle siten, että palo­auto pääsi lähtemään hälytykselle noin viidessä minuutissa hälytyksestä.

Työtuomio­istuimen mukaan muun muassa lyhyen lähtöajan vuoksi varalla­olo on katsottava työ­ajaksi, sillä se rajoittaa varalla­olijan liikkumis­vapautta ja siten vapaa-ajan käyttöä merkittävästi eikä henkilöllä katsota olevan mahdollisuutta tosi­asialliseen lepoon. Myös vapaa-ajan toiminta ei voi olla sellaista, jota ei voi jättää kesken välittömästi hälytyksen tultua.

Kaupunki on ollut asiasta eri­mielinen. Sen mukaan varalla­olija voi muun muassa liikkua taajaman läheisyydessä.

”Sitä on koko ajan valmiina lähtemään jos tehtävä tulee.”

Varallaolovaatimus on ollut 1 800 tuntia vuodessa, eikä siitä ole voinut kieltäytyä.

Käytännössä kyse on siitä, että arkisin kello 8–16 kestäneen työpäivän jälkeen Pääkkönen oli viikon jaksoissa hälytys­valmiudessa kello 16–8. Joskus viikkoja oli kuukaudessa jopa kaksi.

”Sitä on koko ajan valmiina lähtemään, jos tehtävä tulee. Kun lähdemme hälytykselle, kyse on yleensä hädässä olevasta ihmisestä tai uhkaavista omaisuus­vahingoista. Siinä on aina kiire, ja hälytys tulee aina hoitaa heti”, Pääkkönen sanoo.

”Hädän hetkellä aika on valttia.”

Varallaolo hankaloitti arkea etenkin silloin, kun lapset olivat pieniä. Koko perhe oli ikään kuin varalla­olossa, Pääkkönen kuvailee.

Lisäksi varalla­ollessa Pääkköseltä jäi esimerkiksi mieluisat metsän­hoito­harrastukset tekemättä.

”Syksyinen metsästys­koira­harrastus rajoittui kovasti, kun koiria ei voinut päästää irti”, Pääkkönen sanoo ja jatkaa:

”Kyllä saunassa voi käydä, mutta liian kovia löylyjä ei passannut ottaa. Vaatteet on viikattuna valmiiksi ja asenne sellainen, että hälytys voi tulla milloin vain. Joskus se tuleekin jopa kolmisen kertaa vuoron aikana.”

Pelastushenkilöstön varalla­oloa koskeva kanne­prosessi on kokonaisuudessaan kestänyt yli kymmenen vuotta.

Viime vuoden huhtikuussa työtuomio­istuin ratkaisi Pirkanmaan pelastus­laitoksella työskentelevien varalla­oloa koskevan kanne­prosessin työn­tekijöiden hyväksi. Loppu­tuloksessa päätettiin, että vuosien 2012–2015 varalla­olo on ollut työaikaa.

Saman­kaltainen kanne on käynnissä Oulussa.

Ensi­hoitajat Satakunnassa saivat joulukuussa 1,6 miljoonaa euroa korvauksia hieman samankaltaisen työaikakirjauksellisen perusteen vuoksi.

Oikaisu 20.3. kello 14.15 Tekstissä kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Jari Pääkkönen voisi saada korvauksia noin puoli miljoonaa euroa. Spalin mukaan kaksi pelastus­työntekijää saattaa saada yhteensä noin puoli miljoonaa euroa, ja Pääkkönen on heistä toinen.