Asiantuntijat sanovat, että Credit Suissen kriisinhallintajärjestelmä toimi niin kuin pitääkin, kun AT1-joukkolainojen arvot nollaantuivat Credit Suissen haltuunotossa.
Sveitsiläispankki Credit Suissen velkojien kohtalo hermostutti sijoittajia maanantaina. Ongelmapankki myytiin sunnuntaina kilpailija UBS:lle. Kuva: Fabrice Coffrini / AFP
Harri Pietarinen HS
Sijoittajat vaikuttavat hermostuneen pääomaehtoisten AT1-joukkolainojen haltijoiden kohtalosta sveitsiläispankki Credit Suissen haltuunotossa.
Sveitsin viranomaisten sunnuntaina kätilöimässä pankkifuusiossa Sveitsin suurin pankki UBS ostaa vaikeuksiin ajautuneen Credit Suissen kolmella miljardilla Sveitsin frangilla eli noin kolmella miljardilla eurolla.
Credit Suissen osakkeenomistajat saavat kaupassa 60 prosenttia vähemmän kuin pankin osakkeen markkina-arvo perjantaina, mutta pääomaehtoisten joukkolainojen haltijat menettävät sijoituksensa kokonaan.
Asiantuntijoiden mukaan AT1-velan nollaus voi vaikeuttaa pankkien rahoitusta.
”Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sijoittajat joutuvat kärsimään tappioita. Se tulee sokkina, koska moni on ajatellut, ettei näistä sijoitusinstrumenteista tule näin mittavia tappioita, mutta nyt tuli”, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.
”Pankeille on jatkossa AT1-lainojen myyminen entistä vaikeampaa. Loppuuko myyminen kokonaan, jää nähtäväksi.”
Eurooppalaispankkien AT1-joukkolainojen hinnat olivat brittilehti Financial Timesin mukaan maanantaina noin kymmenen prosentin laskussa. Hinnat eivät siis ole täysin romahtaneet, vaikka Credit Suissen lainojen arvot nollattiin.
Samantyyppinen AT1-velan nollaus tapahtui vuonna 2017, jolloin espanjalainen Santander-pankki osti espanjalaisen Banco Popularin yhdellä eurolla. Ero on se, että silloin myös osakkeenomistajat menettivät rahansa.
AT1-lainat ovat pankin pääomaehtoisia joukkolainoja. Angloamerikkalaisessa rahoitusmarkkinaslangissa ne tunnetaan coco-nimellä.
Pankit alkoivat laskea liikkeelle niitä finanssi- ja eurokriisin jälkeen, kun pankkien vakavaraisuutta haluttiin vahvistaa ja viranomaiset halusivat varmistaa, ettei veronmaksajien täytyisi enää pelastaa pankkeja.
Finanssikriisin aikana oli huomattu, että joidenkin pankkien pääomaehtoiset rahoitusinstrumentit eivät kattaneet pankin tappioita. Siksi pankkisääntelyä uudistettiin niin, että myös näitä instrumentteja voidaan käyttää tappioiden kattamiseen.
Pankeilla on pääomia kahta luokkaa: tier1- ja tier2-pääomia. Tier1-pääoma jakaantuu puolestaan CET1-ydinpääomaan ja ensisijaiseen lisäpääomaan eli AT1:een.
CET1-pääoma on pankin osakkeenomistajien pääomaa ja voittovaroja. AT1-pääoma on sen sijaan joukkolainoja. Ne voidaan tietyissä tilanteissa joko alaskirjata tai muuttaa osakkeiksi. AT1-lainoille on maksettu hyvää korkoa, koska ne on tarkoitettu kattamaan pankin tappioita.
AT1-joukkolainoja on melkeinpä kaikilla suurimmilla pankeilla. Esimerkiksi Nordea on laskenut omassa lainaohjelmassaan liikkeelle yhden miljardin euron suuruisen ikuisen AT1-lainan. Lainan kuponkikorko on alkuun 3,750 prosenttia, joka on nollakorkojen aikaan ollut houkutteleva.
Maailmanlaajuisesti lainoja on 240 miljardin euron arvosta, amerikkalaislehti The Wall Street Journal kertoo siteeraten ranskalaisen Lazard Frères Gestion -pankin tietoja.
Professori Puttonen huomauttaa, että AT1-lainat eivät ole velkaa, eikä pankin omaa pääomaa.
”On keksitty näppärä välimuoto. Ajatus, että niissä on vieraan pääoman ’riski’ ja oman pääoman ’tuotto’, on liian hyvää ollakseen totta”, Puttonen sanoo.
Credit Suissella on uutistoimisto Bloombergin mukaan kaikkiaan kolmetoista AT1-joukkolainaa, joiden arvo on yhteensä 16 miljardia euroa.
Lainojen suurimmat sijoittajat ovat Bloombergin keräämien tietojen mukaan saksalainen vakuutusyhtiö Allianz, brittiläinen varainhoitaja Bluebay ja amerikkalainen varainhoitoyhtiö Invesco.
Normaalisti joukkolainojen haltijat ovat paremmassa asemassa saada rahansa takaisin kuin osakkeenomistajat, jos pankki kaatuu. Credit Suissen haltuunotossa osakkeenomistajat saivat kuitenkin takaisin edes jotain ennen AT1-velkojia.
Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi sanoo, että Credit Suissen kriisinratkaisu Sveitsissä toimi suurin piirtein kuten pitääkin. AT1-velan ehdot mahdollistavat niiden nollauksen.
”AT1-sijoittajan täytyy kyllä tietää, että hän voi menettää sijoituksensa tappion kattamiseksi”, Salmi sanoo.
Salmi sanoo, että myös Credit Suissen osakkeenomistajat jäivät pankin haltuunotossa nuolemaan näppejään.
Credit Suissella oli vuoden vaihteessa taseessa osakkeen omistajien varoja 35 miljardia euroa, ja nyt osakkeenomistajat saavat vastineeksi kolmen miljardin euron arvosta UBS:n osakkeita.
”AT1-sijoittajien rahoilla ei siis juurikaan pelastettu osakkeenomistajia”, Salmi sanoo.
Myös professori Puttonen sanoo, että järjestelmä toimi niin kuin pitikin.
”Se on eri asia, ovatko kaikki sijoittajat ymmärtäneet lukea pienellä kirjoitetun präntin sopimuksessa. Luulen, että moni tutkii nyt sopimusehtoja ja sitä, mitä on tullut omistettua”, Puttonen sanoo.
”Yleisellä tasolla on hyvä, että näin radikaalina ja karuna koettu liike tehtiin, koska Silicon Valley Bankin romahduksen jälkeen on ollut ilmassa henki, että kaikki pitää taata. Tämä oli johtamassa täydelliseen moraalikatoon”, Puttonen sanoo.
