Pankit | Credit Suissen riskien­hallinta petti yhtiön viimeisen kerran – näin 167-vuotias jättiläinen kaatui

Sveitsiläinen Credit Suisse on luettu maailmanlaajuisten, järjestelmälle tärkeiden pankkien joukkoon vielä viime päiviin saakka, mutta sen kulta-ajat ovat kaukana takanapäin.

Sunnuntaina toinen järjestelmälle tärkeä sveitsiläispankki UBS kertoi ostavansa pitkäikäisen kilpailijansa noin kolmen miljardin euron arvoisessa osakevaihdossa. Se päättänee ainakin toistaiseksi Credit Suissen 167-vuotiaan tarinan.

Poliitikko ja liikemies Alfred Escher perusti Credit Suissen edeltäjän Schweizerische Kreditanstaltin heinäkuussa 1856. Pankin alkuperäinen tarkoitus oli auttaa rahoittamaan Sveitsin rautatie­verkoston laajennusta ja edistää maan teollistumista.

Puolessatoista vuosisadassa pankin nimi muuttui Credit Suisseksi ja sen liiketoiminta kasvoi oman maan rautateiden rahoittamisesta maailmanlaajuiseksi ja laajaksi pankkiliiketoiminnaksi.

The Wall Street Journal (WSJ) huomauttaa, että vuonna 2008 kärjistyneessä finanssikriisissä Credit Suisse selvisi ilman valtion apua. Viranomaisavun sijaan se keräsi yhdeksän miljardin dollarin arvoisen rahoituksen sijoittajilta, kuten Qatarin valtion sijoitusrahastolta, joka oli pankin suurimpia omistajia sen myyntiin asti.

Esimerkiksi kotimainen kilpailija UBS joutui silloin turvautumaan Sveitsin valtion tukeen.

Finanssikriisin jälkeen maailmanlaajuiset pankit muuttuivat konservatiivisimmiksi, WSJ arvioi. Sen mukaan pankit luopuivat turhista liiketoiminnoistaan, ja keskittyivät ydinosaamiseensa.

Myös pankkien sääntelyä kiristettiin sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Euroalueella otettiin käyttöön muun muassa yhteinen pankkivalvonta.

WSJ:n mukaan esimerkiksi UBS:n johto kevensi yhtiön investointipankkia, ja keskittyi varakkaiden ihmisten varainhallintaan.

Credit Suisse ei lehden mukaan näin tehnyt. Se oli jo ennen finanssikriisiä päässyt riskinoton makuun, eikä sen liiketoiminta tai kulttuuri muuttunut finanssikriisin jälkeen samalla tavalla kuin monessa muussa pankissa, sanovat WSJ:n mukaan pankin entiset johtajat.

Finanssikriisin jälkeen Credit Suissen tarinaa ovat värittäneet kova riskinotto ja erilaiset skandaalit.

WSJ:n mukaan Credit Suisse tuskaili finanssikriisin jälkeisinä vuosina kilpailussa sitä suurempia yhdysvaltalaispankkeja vastaan, ja sen tuotot alkoivat tuottaa sijoittajille pettymyksiä.

Lehden mukaan Credit Suissen investointipankin railakas riskinottokulttuuri tarttui myös pankin muihin haaroihin. Eräs yhtiön entinen johtaja sanoo WSJ:lle, että pankkikonsernissa ei ollut sellaista johtorakennetta, jolla riskinotto olisi saatu hallintaan.

Samaan aikaan pankki askelsi skandaalista toiseen. Uutistoimisto Bloomberg kertoo, kuinka vuonna 2015 selvisi, että yksi Credit Suissen pankkiireista oli jo vuosia käyttänyt luvatta varakkaiden asiakkaiden rahoja voittaakseen takaisin muiden asiakkaiden tappioita.

Uutistoimiston mukaan Sveitsin viranomaiset eivät suoraan väittäneet Credit Suissen tietäneen pankkiirin petoksesta, mutta kuvasivat pankin sietäneen tämän huonoa toimintaa niin kauan, kun se tuotti rahaa.

Samana vuonna yhtiö vaihtoi toimitusjohtajaa sen jälkeen, kun se oli myöntänyt auttaneensa yhdysvaltalaisia asiakkaitaan veronkierrossa ja suostunut maksamaan 2,6 miljardin dollarin sanktiot.

Uusi toimitusjohtaja Tidjane Thiam sai lähteä vuonna 2020 vakoiluskandaalissa, jossa Credit Suissesta UBS:ään siirtynyt johtaja huomasi häntä seuraamaan palkatun yksityisen turvayhtiön työntekijät.

Bloombergin mukaan tilanne eskaloitui fyysiseen välikohtaukseen, ja sen jälkeisissä tutkimuksissa vastaavia seurantatapauksia löydettiin viisi lisää.

Keväällä 2021 hurjalla velkavivulla toiminut sijoitusyhtiö Archegos luhistui ja jätti maksamatta velkansa Credit Suisselle. Tilanne maksoi pankille lopulta peräti 5,5 miljardia dollaria.

Aiemmin samana keväänä Credit Suisse oli sotkeutunut monista väärinkäytöksistä epäillyn Greensill-sijoitusyhtiön romahdukseen. Credit Suisse jäädytti silloin 10 miljardin dollarin edestä Greensillin käyttöön lainaamiaan varoja.

Sveitsin viranomaisten tutkinta tapauksesta päättyi kuluvan vuoden helmikuussa. Viranomaisten mukaan Credit Suisse oli epäonnistunut pahasti riskinhallinnassaan, ja totesi pankin toiminnan olleen vakava sveitsiläisen lainsäädännön rikkomus.

WSJ:n mukaan Credit Suisse maksoi vuosina 2020–2022 yhteensä neljä miljardia dollaria oikeusjutuissa tehdyissä sopimuksissa tai korvauksissa.

Helmikuussa 2022 kymmenien tuhansien Credit Suissen asiakkaiden tilitietoja vuodettiin medialle. Tietojen mukaan osa pankin asiakkaista oli sekaantunut esimerkiksi ihmiskauppaan, huumekauppaan, rahanpesuun, korruptioon, kidutukseen ja muihin vakaviin rikoksiin.

Lue lisää: Tietovuoto: Sveitsiläis­pankki palveli diktaattoreita sekä ihmiskaupasta ja rahanpesusta tuomittuja rikollisia

Viime vuoden kesäkuussa pankki taas sai tuomion tapauksessa, jossa sen katsottiin laiminlyöneen velvollisuutensa estää bulgarialaista huumekauppiasta pesemästä miljoonia euroja pankin kautta.

Viime vuoden aikana myös pankin johtohahmot vaihtuivat jälleen kerran. Tammikuussa Axel Lehmann nousi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, kun Antonio Horta-Osorio joutui jättämään paikkansa koronarajoitusten rikkomiseen liittyvän kohun seurauksena.

Huhtikuun lopulla yhtiön talousjohtaja ja Aasian johtaja jättivät yhtiön. Heinäkuussa taas kaksi vuotta yhtiön toimitusjohtajana toiminut Thomas Gottstein irtisanoutui, ja tilalle nousi pankin varainhoitoyksikön johtaja Ulrich Körner, joka hoiti tehtävää UBS-kauppaan asti.

Sekä Bloomberg että WSJ toteavat, että Lehmannin ja Körnerin lyhyellä aikakaudella Credit Suisse todella yritti korjata kurssinsa. Se nosti viime syksynä osakeannissa neljän miljardin dollarin rahoituksen ja kertoi suunnitelmista investointipankkinsa erottamisesta muusta yhtiöstä.

Sveitsiläispankin aika kuitenkin loppui kesken. Kalifornialaisen Silicon Valley Bankin romahdus hermostutti markkinat, ja pian sen jälkeen Credit Suisse kertoi havainneensa ”olennaisia heikkouksia” sen sisäisessä taloudellisen raportoinnin valvonnassa kahdelta viime vuodelta.

Lue lisää: Credit Suisse myöntää: Pankin sisäisessä valvonnassa ollut ”olennaisia heikkouksia”

Kun syksyn osakeannissa pankin suuromistajaksi noussut Saudi-Arabian valtion pääomistama Saudi National Bank kertoi, että se ei aio lisätä omistustaan yhtiössä, mikä veti sveitsiläispankin osakekurssin syöksyyn.

Loppuviikon aikana huoli pankin tilanteesta syventyi, ja viikonlopun aikana sorvattiin sopimus pankin myymisestä alihintaan UBS:lle.

”Pankkisektori ei ole mikä tahansa sektori. Kun luottamus on menetetty, sitä ei voi vain rakentaa uudelleen”, sanoo Bloombergille rahoituskonserni Mirabaudin sijoitusspesialisti John Plassard.