Euroalueen pankkiviranomaiset vakuuttavat, että osakkeet nollataan aina ensin, vasta sitten tappioita katetaan vakavaraisuutta täydentävillä joukkolainoilla, joista tuli Credit Suissen pelastuspaketin kuuma peruna.
Euroalueen pankkiviranomaiset tiedottivat, että euroalueella toimittaisiin toisin kuin Sveitsissä. Kuva: Heiko Becker / Reuters
Anni Lassila HS
Euroalueen pankkiviranomaiset eli Euroopan keskuspankissa toimiva pankkivalvonta, pankkien kriisinratkaisuviranomainen SRB ja pankkiviranomainen EBA lähettivät maanantaina puoliltapäivin tiiviin tiedotteen, jonka tarkoituksena oli rauhoitella hermostuneita rahoitusmarkkinoita.
Pankkiosakkeiden ja tiettyjen pankkien velkakirjojen markkinat olivat maanantaina hyvin epävakaat viikonloppuna Sveitsissä päätetyn pankkipelastuksen seurauksena. Sveitsin pankkivalvontaviranomaiset päättivät viikonloppuna myydä vakaviin vaikeuksiin ajautuneen Credit Suisse -pankin UBS-pankille.
Myynnin seurauksena Credit Suissen osakkeenomistajat saavat pankista kauppahintana noin kolme miljardia euroa. Samalla kuitenkin pankin tappioita kattavaan pääomaan luettavat niin sanotut AT-1-velkakirjat mitätöidään kokonaan.
Yleinen käsitys markkinoilla on ollut, että kyseiset velkakirjat ovat paremmassa asemassa kuin pankin osakepääoma. Se tarkoittaa, että pankin tappioita katettaisiin näillä velkakirjoilla vasta, kun osakkeenomistajien omistus on ensin nollattu kokonaan. Nyt Sveitsin viranomaiset hylkäsivät periaatteen.
Euroalueen pankkiviranomaisten tiedotteessa kiitetään Sveitsin pankkiviranomaisia toimista rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi.
Silmäänpistävää on, että heti perään viranomaiset kertovat, etteivät ne toimisi pankin pelastustilanteessa missään tapauksessa samoin kuin sveitsiläiset.
Viranomaiset kertaavat, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pystytetyn pankkien kriisinratkaisujärjestelmän yksi vakiintunut osa on se, missä järjestyksessä vaikeuksiin joutuneen pankin osakkeenomistajien ja velkojien tulisi kantaa tappioita.
”Osakepääomainstrumentit kantavat tappioita ensimmäisenä ja vasta, kun ne on käytetty kokonaan, vaadittaisiin AT-1:n [additional tier 1] kirjaamista alas. Tätä lähestymistapaa on sovellettu johdonmukaisesti aiemmissa tapauksessa ja se tulee ohjaamaan SRB:n ja EKP:n pankkivalvonnan toimia kriiseihin puuttumisessa”, tiedotteessa lukee.
Euroalueen pankkiviranomaiset siis painottavat, että euroalueella ei toimittaisi milloinkaan samoin kuin Sveitsissä on toimittu, vaan osakkeet kirjattaisiin nollaan aina ensimmäisenä.
Viranomaiset myös muistuttavat, että säännöt on laadittu kansainvälisen pankkisääntelyä ohjeistavan Financial Stability Boardin linjausten mukaan. Niiden pitäisi siis päteä kaikkialla länsimaissa. Tämä on myös luonnollista, sillä rahoitusmarkkinat ovat täysin kansainväliset.
Euroalueella AT-1 instrumentteja on kirjattu alas ainakin kerran aiemmin eli vuonna 2017, kun Banco Popular Español pelastettiin yhdistämällä se Santander-pankkiin. Silloin myös osakkeiden arvo nollattiin.
AT-1-tyyppiset velkakirjat otettiin pankkikriisin jälkeen käyttöön siksi, että pankkien vararikossa tappiot voitaisiin kattaa kokonaisuudessaan sijoittajien varoilla, eikä valtioiden tarvitsisi enää pelastaa pankkeja. Näille velkakirjoille on riittänyt markkinoita, koska riskin vastapainoksi ne ovat tarjonneet kohtuullisen hyvää tuottoa.
”AT-1 on ja tulee olemaan tärkeä osa eurooppalaisten pankkien pääomarakennetta”, pankkiviranomaisten tiedotteessa kirjoitetaan.
Credit Suisse ja sen tytäryhtiöt ovat myyneet sijoittajille yhteensä noin 16 miljardin euron arvosta AT-1-velkakirjoja.
Credit Suisse on ollut huonossa taloudellisessa kunnossa pitkään. Siksi se on joutunut maksamaan AT-1-velkakirjoista huomattavasti korkeampaa korkoa kuin monet kilpailijat.
Pankki lupasi viime kesänä maksaa liikkeeseen laskemilleen AT-1-velkakirjoille 9,75 prosentin korkoa. Näin korkea korko viestii sijoittajille, että sijoitukseen liittyy myös huomattava riski.
Esimerkiksi Nordea laski elokuussa 2021 liikkeeseen miljardi euroa AT-1-velkakirjoja vain 3,75 prosentin korolla.
