Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Paperittomista voisi löytyä apu työvoima­pulasta kärsiviin aloihin – Mutta byrokratia tekee siitä mahdotonta

Moni paperiton haluaa tehdä töitä Suomessa, mutta se ei ole mahdollista. Paperittoman on nimittäin lähes mahdotonta työllistyä, ainakin laillisesti.

Tilanne tulee kalliiksi. Yksi paperiton maksaa Diakonissalaitoksen laskelmien mukaan noin 2 400 euroa kuukausittain yhteiskunnalle kuntakohtaisesti palveluiden mukaan.

Jos paperiton työllistyisi, henkilö voisi tienata esimerkiksi saman 2 400 euroa kuukaudessa ja maksaa siitä veroja.

Paperiton voisi myös työllistyä aloille, joita kurittaa hurja työvoimapula. Monella paperittomalla on osaamista työvoiman puutteesta kärsiville aloille.

– Jos henkilöllä puuttuu oleskeluoikeus eikä hänellä ole hakuprosessia meneillään, hänen työnteko-oikeutensa määräytyy oleskeluluvan hakuprosessin mukaan. Kun henkilöllä ei ole oleskeluoikeutta, se sulkee hänet kirjaimellisesti yhteiskunnan ulkopuolelle, kertoo Anne Hammad.

Hammad on Diakonissalaitoksen projektipäällikkö ja vastaa Helsingissä sijaitsevan paperittomien päiväkeskuksen Al Amalin toiminnasta.

Byrokratian luvattu maa

Jos paperiton haluaa työperäisen oleskeluluvan, ratkaisu löytyy työsopimuksesta. Mutta silloinkaan tilanne ei ole yksinkertainen.

Henkilön täytyy saada joko sitova työtarjous tai työsopimus, jossa on määritelty sitä alaa koskeva työehtosopimuksen viikoittainen tuntimäärä. Tässä tapauksessa puhutaan 37–39 työtunnista viikossa. Lisäksi työsopimuksen tulee olla toistaiseksi voimassa oleva.

– Homma lähtee siitä liikkeelle, että saat jonkun työnantajan kanssa sovittua täysipäiväisen ja kokoaikaisen työsopimuksen, Hammad kertoo.

– Hakuprosessiin liittyy paljon erilaisia byrokratian vaiheita, todistuksia ja liitteitä. Hakemus menee ensin te-toimistolle tarkistettavaksi ja sitten Maahanmuuttovirasto tarkistaa henkilön taustat. Siellä ei esimerkiksi saa olla maahantulokieltoa.

Vaikka saisikin pätevän työtodistuksen, sekään ei välttämättä riitä. Tässä vaiheessa esiin tulee ongelma, joka koskettaa myös työvoimasta kärsiviä aloja.

– Lisäksi eri ely-keskusten alueella on tarveharkintaisuutta sen suhteen mille alueille EU-alueen ulkopuolelta otetaan henkilöitä, Hammad kertoo.

EU-alueen ulkopuolelta tulevaan henkilöihin liittyy tarveharkintaisuus. Hammadin mukaan on aloja, joissa on mahdollista päästä helpommin töihin, mutta työsopimusta ei hyväksytä sen tarveharkintaisuuden perusteella.

– Esimerkiksi Uudenmaan ely-keskuksen alueella katsotaan suurtalouspuolen tai ravintoloiden kokin ammatit edellytykseksi saada oleskelulupa. Mutta vaikka tiedetään, että tarjoilijoista on pulaa, niin tarjoilijoiden sopimukset eivät silti välttämättä täytä tarveharkinnan edellytyksiä.

Haavoittuva asema

Pelkän passin puuttuminen ei tee ihmisestä paperitonta. Tiina Somerpuro

Diakonissalaitoksen päiväkeskuksen toiminnan kautta on tavoitettu viimeisen viiden vuoden aikana vajaat 3 000 yksittäistä paperitonta henkilöä. Hammad arvioi, että todellisuudessa Suomessa on noin 4 000–6 000 paperitonta. Tarkkaa lukumäärää on kuitenkin mahdoton tietää.

Luku myös riippuu siitä, kuka halutaan määrittää paperittomaksi. Käytännössä paperiton on henkilö, jolla ei ole oleskeluoikeutta Suomeen. Myös Diakonissalaitos käyttää tätä määritelmää.

Pahimmassa tilanteessa haavoittuvassa asemassa oleva paperiton joutuu tekemään töitä pimeästi ja on altis hyväksikäytölle.

– Jokainen tietää, että jostain on rahaa hankittava. Se on joko pimeät markkinat, rikollisuus tai molemmat, Hammad kertoo.

Hammadin mukaan Suomeen saapuvat ihmiset tietävät, että hankkimalla rikosrekisterin he eivät ainakaan tule saamaan oleskeluoikeutta. Rikoksista pyritään olemaan erossa niin kauan kuin mahdollista. Joskus ei ole vaihtoehtoja.

– Meillä on iso joukko työnantajia ja myös suomalaisia yrityksiä, jotka ottavat mielellään hyvin halvalla työntekijöitä. He teettävät työtä ilman verojen maksamista tai muita velvollisuuksien hoitamista. Se on valitettava tosiasia.

Alaa ei saa vaihtaa

Hammadin mukaan monella Suomeen saapuvalla on käsitys, että Maahanmuuttoviraston päätöstä odotellessa saisi tehdä töitä.

– Tämä on asia, josta päivittäin käydään keskustelua ihmisten kanssa. Joudumme kertomaan, että ei, kun Suomen säännökset kieltävät työn tekemisen sen oleskelulupapäätöksen odotuksen aikana, Hammad kertoo.

Jos saa työperäisen oleskeluluvan, niin alaa ei saa vaihtaa. Töitä saa vaihtaa vain samalle alalle ja siihen kuuluviin työtehtäviin.

– Työperäinen oleskelulupa myönnetään siis tietylle toimialalle. Jos haluat vaihtaa kokonaan toiseen työhön, täytyy aloittaa prosessia uudestaan Maahanmuuttoviraston kanssa esimerkiksi hakemalla uutta oleskelulupaa, Hammad sanoo.

Toivon pilkahdus

Useilla paperittomilla on jatkunut tilanne jo vuosien ajan. Iso osa Al Amalin kokemuksista on vuosien 2015–2016 välisestä pakolaiskriisistä, jolloin moni jäi Suomessa turvapaikkaprosesseista paperittomiksi.

Hammadin mukaan monen pitkään paperittoman ihmisen mielenterveys voi järkkyä, kun tilanteet ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet.

– Mutta meillä on myös 10–15 vuotta Suomessa eläneitä ihmisiä, jotka ovat joko olleet aikaisemmin paperittomia ja jääneet ulkomaalaislain muutoksien myötä paperittomiksi, Hammad sanoo.

– Mitä pidempään epävarmuus elämästä, tulevaisuudesta ja asumisesta, niin sitä ahdistuneempi, tuskastuneempi ja synkempi se elämä on.

Paperittomien päiväkeskuksen Al Amalin nimi tuleekin asiakkailta itsestään. Al Amal tarkoittaa suomeksi ”Toivon keskusta”. Al Amalissa autetaan paperittomia ja annetaan heille turvallinen paikka hengähtää muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa.

– Käymme useiden ihmisten kanssa tilanteita läpi. Mietimme yhdessä mitä osaamista ja mahdollisuuksia löytyy. Joskus mietimme, onko jopa lähteminen muualle kaikista olemissa olevista huonoista vaihtoehdoista paras vaihtoehto, Hammad sanoo.