Finland

Parikymppinen Ronja Wallgren kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista: "Ei mulla ollut 16-vuotiaana mitään hajua, mitä tehdä tulevaisuudella"

Tamperelainen Ronja Wallgren, 19, pohtii opiskelukavereidensa kanssa keinoja saavuttaa rauhallisempi uni. Tampereen seudun ammattiopiston Valma-ryhmän oppitunnilla soi musiikki, joka voi rauhoittaa mieltä lepoon.

Lyhenne Valma tulee sanoista ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. 19-vuotias Wallgren on ollut Valmassa viime syksystä alkaen.

– Olemme opetelleet työelämään liittyviä valmiuksia kuten cv:n tekoa ja olleet työharjoittelussa. Miettineet omia vahvuuksia ja heikkouksia siinä samalla.

Wallgren on etsinyt tietään työelämään peruskoulun päättymisestä saakka. Hän on ehtinyt kokeilla lukiota vuoden verran, aloittaa eläinhoitajan koulutuksen, olla työttömänä ja erilaisilla työpajoilla.

Hän kannattaa oppivelvollisuusiän nostoa 18 vuoteen.

– Kyllä se olisi ollut hyvä olla pidempi jo mun aikana. Ei mulla ollut silloin 16-vuotiaana mitään hajua, mitä mä haluan tehdä mun tulevaisuudella. Olisi saanut pari vuotta lisää mietintäaikaa.

Valtteri Heino

16-vuotias Valtteri Heino pääsi peruskoulusta viime keväänä. Nyt hän pohtii jatko-opintojen suuntaa.Miikka Varila / Yle

16-vuotias Valtteri Heino kirjoittaa käytävän toisessa päässä kymppiluokan tehtävää Minä 2.0: mitä hänen pitää oppia menneisyydestään, miten nykyisyys vaikuttaa ja mitä pitää vielä tapahtua, että tulevaisuus on sellainen, josta Heino haaveilee.

Sen Heino tietää jo, ettei rakennusala ole hänelle sopiva. Viime keväänä peruskoulusta valmistunut nuori ehti aloittaa Tredu-ammattiopiston syksyllä, mutta ala ei "napannut".

– Kysyin opolta, että voinko vaihtaa.

Nyt hän käy Tredun kymppiluokkaa.

– Saa miettiä rauhassa minne haluaa mennä. Saa käydä henkilökohtaisesti tutustumassa aloille, joille haluaa tai pääsee.

"Meillä ei ole varaa menettää 15 prosenttia ikäluokasta"

Valtteri Heinon ja Ronja Wallgrenin kaltaiset oman tiensä etsijät ovat huomion keskipisteenä, kun hallitus haluaa laajentaa oppivelvollisuutta.

Oppivelvollisuusikä on tarkoitus nostaa 18 ikävuoteen jo reilun vuoden kuluttua syksyllä 2021. Uudistus koskisi nyt peruskoulun 8. luokkaa käyviä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki suorittavat toisen asteen koulutuksen.

Lakimuutos on menossa eduskunnan käsittelyyn todennäköisesti syksyllä.

Opettajan Tredun oppilaille laatima Minä 2.0. -tehtävän ohjeistus taululla.

Kymppiluokkalaisten tehtävänä oli kirjoittaa itsestään ja siitä, miten menneisyys ja nykyisyys vaikuttavat tulevaisuuden urapolkuun. Miikka Varila / Yle

Opetusministeri Li Andersson (vas.) perusteli uudistuksen tarvetta pienenevien ikäluokkien kasvavilla osaamisvaatimuksilla puhuessaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) tammikuun lopulla.

– Meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa menettää arviolta noin 15 prosenttia ikäluokasta eli heitä, jotka jäävät vaille toisen asteen tutkintoa. Samanaikaisesti nähdään, kuinka perusasteen varassa olevien työllisyysaste koko ajan laskee.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan pelkän peruskoulun käyneiden työllisyysaste on noin 40 prosenttia ja toisen asteen tutkinnon suorittaneilla 75 prosenttia.

Anderssonin mukaan oppivelvollisuuden uudistus vaatii sitä, että koko peruskoulunsa päättävien ikäryhmän erilaiset tarpeet otetaan huomioon.

– Meidän pitää pysyä huolehtimaan siitä, että erilaisia nivelvaiheen koulutuksia on saatavilla ja että järjestelmä on selkeä myöskin opiskelijan näkökulmasta.

Opettajan Tredun oppilaille laatima Keinoja saavuttaa rauhallisempi uni-tehtävän ohjeistus näytöllä..

Valma-ryhmä sai tehtäväkseen pohtia unen merkitystä.Miikka Varila / Yle

Tällä hetkellä noin yksi prosentti ikäluokasta hakee suuntaa kymppiluokan lisäopetuksesta ja kaksi prosenttia Valma-koulutuksesta. Tarjolla on myös lukiokoulutukseen valmentavaa koulutusta, työpajoja, kuntoutusta ja kansanopistojen opintoja.

– Yksi keskeinen rakenteellinen ongelma, joka meidän koulutusjärjestelmässämme on, on juuri nämä jyrkät nivelvaiheet tai siirtymät yhdestä yhdeltä koulutusasteelta toiselle, Andersson sanoo.

Nuoren voi olla vaikea tehdä juuri tässä vaiheessa murrosikää koko tulevaisuuttaan koskevia valintoja. Andersson haluaakin, että siirtymät saadaan mahdollisimman sujuviksi ja turvallisiksi.

Yläkoulu voi mennä pieleen kiusaamisen takia

Ministeriöstä arvioidaan, että nivelvaiheen uudistuksia ei päästä tekemään samassa tahdissa oppivelvollisuuden laajenemisen kanssa. Tarvitaan todennäköisesti ainakin vuoden siirtymäaika.

Aikataulu kuulostaa silti tiukalta. Kymppiluokkalaisia Tredussa opettava Piia Sillanpää epäilee, ettei kaikkea saada valmiiksi näin lyhyessä ajassa.

– Hurjalta kuulostaa. En tiedä, en usko, mutta toivoa täytyy.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijoita oppitunnilla oppitunnilla Pyynikillä.

Tredun kymppiluokkalaisilla on neljännen kerroksen tiloistaan komeat näkymät yli Tampereen.Miikka Varila / Yle

Sillanpäätä mietityttävät esimerkiksi vastuukysymykset ja tiedonkulku oppilaitosten välillä. Myös resurssit ja rahoitus ovat ratkaisematta.

Nivelvaiheen haasteita on pohdittu seminaarissa Tampereella. Parannettavaa riittää, sanoo tilaisuudessa puhunut arviointineuvos Jani Goman. Hän vetää Karvissa arviointiprojektia siitä, turvaako koulutusjärjestelmä nuorille joustavat siirtymät koulutustasolta toiselle.

Ohjausta on pääsääntöisesti hyvin saatavilla. Arviointiryhmä suosittelee, että erilaisiin jatko-opintopaikkoihin liittyvää tietoa ja tutustumismahdollisuuksia lisätään. Myös oppilaiden ohjausta pitää kehittää.

– Erityisesti meidän arvioinnissamme nousi esille ne opiskelijat, joilla on peruskoulun aikana toistuvia kiusaamisen kokemuksia sekä oppimisvaikeuksista kärsivät. Eri tukitoimia näihin tulee tehostaa.

Lisäopetuksen opettajana Piia Sillanpää on huomannut saman ilmiön.

– Meille ohjautuu nuoria, joilla yläkoulu on mennyt penkin alle siksi, että ei ole kerta kaikkiaan uskaltanut mennä kouluun. Niin vahvassa on niitä kiusaamisen kokemuksia. Niiden purkaminen ei olekaan sitten mikään yhden syksyn juttu. Saatetaan tarvita aikaa sen kympin jälkeenkin.

Koulutuksen tasavertaisuus ei toteudu tällä hetkellä maantieteellisesti.

– Miten toimia siellä seudulla, missä ei ole tarjolla kunnan sisällä yhtäkään tällaista nivelvaiheen koulutusta. Sitä pitää pohtia myös, että se olisi kaikkien saavutettavissa ja selkeä systeemi, Sillanpää sanoo.

Opiskelija Ronja Wallgren oppitunnilla Tredussa.

Ronja Wallgren on tyytyväinen eri oppilaitoksissa saamaansa tukeen. Hän on saanut myös vertaistukea muilta Valma-koulutukseen osallistuvilta. "On ollut samankaltaisia tarinoita siitä, että on kokeiltu monia eri aloja. Se on ollut voimauttavaa."© Yle/Miikka Varila

Esimerkiksi Tampereen kokoisessa kaupungissa on tarjolla monia eri vaihtoehtoja, kun peruskoulun päättänyt etsii tietään koulutukseen ja työelämään. Kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari toivoo, että perusopetuksen ja toisen asteen väliseen niveleen saadaan selkeä lainsäädäntö, rakenne ja ohjeet valtakunnan tasolta.

– Toiveena on oppilas- ja opiskelijahuollon raamien terävöittäminen.

Sillanpää toivoo lisäksi riittäviä resursseja, jotta nuoret voidaan kohdata heidän maailmassaan ja heidän ehdoillaan.

– Nimenomaan peräänkuulutan näitä ohjauksen ja tuen ihmisiä.

"Hyvin olen saanut eri tahoilta apua"

Nivelvaiheen koulutus näyttäisi auttaneen sekä Valtteri Heinoa että Ronja Wallgrenia löytämään itselleen uuden suunnan.

Heinolla on jo tiedossa, missä hän opiskelee ensi syksynä. Tredun logistiikan perustutkinto vie kouluun Pirkkalan puolelle.

– Pääsee ajamaan rekoilla. Se on mieluisaa hommaa. Isoveli tulee myös alalle, valmistuu bussikuskiksi.

Kymppiluokan aikana hän on suorittanut jo osan opinnoista esimerkiksi työturvallisuuteen ja ensiapuun liittyen.

Opiskelija Valtteri Heino oppitunnilla Tredussa.

Valtteri Heino odottaa jo ensi syksyä ja uusia opintoja.Miikka Varila / Yle

Heinon tavoin myös Wallgren on tyytyväinen eri kouluissa saamaansa ohjaukseen.

– Tosi hyvin olen saanut eri tahoilta apua siihen pohdintaan, että mikä olisi mulle hyvä suunta.

Wallgren haaveilee nyt media-alan opinnoista ja nimenomaan graafisen puolen töistä. Hän aikoo hakea opiskelupaikkaa ensi syksyksi Tampereen Mediapoliksesta.

– Siitä on aika vahva tunne, että se on mun juttu, hän sanoo. Hän näkee itsensä 10 vuoden kuluttua visuaalisessa työssä, jossa saa toteuttaa itseään.

Lisääkö 18-vuotiaiden oppivelvollisuus lukio- ja ammattikoulututkintoja? Keskustele aiheesta 14.2. klo 23 asti.

Lue myös:

Oppivelvollisuuden laajentamissuunnitelmassa on edetty pohtimaan, miten opintojen maksuttomuus toteutetaan

Numeroiden antamista aikaistetaan peruskouluissa – arviointia myös yhtenäistetään oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi

Näin nuorten heikot luku- ja laskutaidot heijastuvat ammattiopistoihin – moni ei pärjää enää ilman erityisopetusta