Perustuslakivaliokunta katsoo, että hallituksen esitystä tartuntatautilaista on eräiltä osin täsmennettävä. Valiokunnan lausunto on yksimielinen.

Valiokunnan mukaan määräaikaisen lain voimassaoloaikaa on välttämätöntä rajata niin, että se on tällä erää voimassa enintään 30. kesäkuuta asti.

Lakiehdotuksen perusratkaisut ovat perustuslain mukaisia ja ehdotettuja toimenpiteitä voidaan pitää välttämättöminä, valiokunta katsoo.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota ehdotettuun pykälään, jossa on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan laajentamisesta. Valiokunnan mielestä säännös muistuttaa asialliselta sisällöltään varsin paljon sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa koskevaa valmiuslain pykälää.

Valiokunnan mielestä merkittävästi valmiuslain sääntelyyn nojaavan toimivaltuuden siirtäminen edes toimivaltuutta täsmentäen normaaliolojen lainsäädäntöön ei ole valtiosääntöoikeudellisesti ”aivan asianmukainen toimintatapa”. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee sen vuoksi harkita tämän säännöksen poistamista ja asian jättämistä valmiuslain sääntelyn varaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan syytä täydentää

Hallitus ei esittänyt rajoituksista erillisiä korvauksia elinkeinonharjoittajille. Tästä ravintola- ja hotellialan edunvalvoja MaRa ärähti aiemmin.

Nyt perustuslakivaliokunta huomauttaa, että rajoitus kestää pidemmän ajan, kuin mitä on säädetty yhden sulkemispäätöksen enimmäisajaksi.

"Perustuslakivaliokunnan mielestä on valtiosääntöoikeudellisista syistä perusteltua säätää kohtuullisesta kompensaatiosta elinkeinonharjoittajille viranomaisen tekemästä tilojen sulkemispäätöksestä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä erityisesti silloin, kun rajoitus kestää pidemmän ajan kuin yhden sulkemispäätöksen enimmäisajaksi säädetyn 14 vuorokauden ajan”, valiokunta katsoo tiedotteessaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on siis syytä täydentää sääntelyä. Korvauksista säätäminen ei kuitenkaan ole edellytys lain käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, valiokunta katsoo.

Valiokunnan mielestä ehdotetut toimivaltuudet ovat eräin niihin tehtävin täsmennyksin sisällöltään sellaisia, että niistä voidaan säätää tavanomaisessa laissa perusoikeuksien yleisten ja erityisten rajoitusedellytysten puitteissa.

Näin puheenjohtajat kommentoivat

Valiokunnan puheenjohtaja, pääministeripuolue sdp:n kansanedustaja Antti Rinne painotti tiedotustilaisuudessa, että lain perusteet ovat hyvät ja olemassa olevat.

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja, valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen puhui ”pienistä täsmennyksistä”, joita esitykseen tarvitaan.

Suurimpana hän piti sitä, ettei lakia voida säätää heti vuoden loppuun, vaan kesäkuun loppuun, jolloin tarvetta tarkistetaan uudestaan. Häkkäsen mukaan arviointivelvoite korostuu nyt alueilla, kun paikallisten viranomaisten toimivaltuuksia kasvatetaan. Samalla viranomaisten on arvioitava, onko toimivaltuuksien käyttöönotto välttämätöntä juuri heidän alueellaan. Tämä on tehtävä vielä kunkin toimivaltuuden osalta erikseen.

Häkkäsen mukaan valiokunta ei pidä kompensaatiosysteemin puuttumista perustuslain vastaisena, mutta pitää tärkeänä sitä, että korvausjärjestelmä on olemassa elinkeinonharjoittajille, joiden toimintaan tulee selkeitä rajoituksia. Se, miten kompensaatio toteutetaan, jää sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkittavaksi.

Häkkänen vertasi tilannetta ravintolarajoituksiin, joiden täsmennyksiä sosiaali- ja terveysvaliokunta myös joutui punnitsemaan. Sote-valiokunnan harkittavaksi jäi pohtia, millaisissa ravintoloissa sääntely on tiukinta. Perustuslakivaliokunnan mukaan perusoikeudet toteutuisivat paremmin, jos rajoitustapauksessa olisi olemassa kohtuullisen kompensaation malli, Häkkänen kuvasi.