Peter Vesterbacka pitää Suomen “näpertelyä” syynä siihen, että hänen yrityksensä pelastaa pikkulukiot ei ole vielä onnistunut

Tämä keskiviikko on vietnamilaiselle Thy Nguyenille erityinen: hän kirjoittaa ensimmäisen aineensa ylioppilaskirjoituksissa suomen kielellä.

– Kirjoitan ensimmäisenä yhteiskuntaopin, koska se on lempiaineeni. Jännittää, mutta teen parhaani, 18-vuotias Nguyen kertoo. Hänen etunimensä on kääntynyt kavereiden suussa Annaksi, koska se on helpompi lausua.

Thy ”Anna” Nguyen osallistuu nyt ylioppilaskirjoituksiin kahden Mänttä-Vilppulassa vietetyn lukiovuoden jälkeen. Hän tuli Suomeen vuonna 2021 osana Finest Future -yrityksen ohjelmaa, joka tuo ulkomailta opiskelijoita Suomen lukioihin.

Nguyen on tiettävästi ensimmäinen Finest Future -lukiolainen, joka osallistuu Suomessa ylioppilaskirjoituksiin.

Finest Futuren suunnitelmissa on ollut tuoda Suomeen ulkomailta tuhansia lukiolaisia.

Vietnamista Pohjois-Pirkanmaalle muuttanut Thy Nguyen on kuitenkin vielä harvinaisuus.

Suurista luvuista ollaan kaukana

Moni pieni lukio on paininut ikäluokkien pienenemisestä johtuvan opiskelijakadon kanssa. Osa on ratkonut pulmaa erikoistumalla, osa tarjoamillaan eduilla.

Yrittäjä Peter Vesterbackan Finest Future on tarjonnut ratkaisuksi opiskelijoiden tuomista ulkomailta. Yritys tuo kaukomailta nuoria näivettyviin lukioihin ja tekee sillä bisnestä.

Muun muassa Angry Birds -peleistä ja yksityisestä Tallinna-tunnelihankkeesta tunnettu Vesterbacka on ollut koulutushankkeineen mediassa näkyvästi esillä. Yritys on ilmoittanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen sen, että Suomen lukioissa opiskelisi vuodesta 2028 alkaen vuosittain 15 000 ulkomaalaista.

Tavoitteeseen on vielä kovasti matkaa. Viime vuonna tuontiopiskelijoita oli noin 300, ja tänä vuonna Vesterbacka arvioi määrän olevan useita satoja tai lähempänä tuhatta.

Opiskelijamäärien tulisi siis moninkertaistua. Mutta miten siihen päästään?

Vesterbacka puhuu aiheesta paljon ja innostuneesti, mutta konkreettisia keinoja hän antaa vähän.

– Suomelta puuttuu kokonaisnäkemys siitä, miten osaajapula ratkaistaan. Siellä täällä tehdään pikkuhankkeita. Näpertelyyn ei olisi nyt aikaa, vaan tarvittaisiin kunnon väestöstrategia, hän vaatii.

Vesterbackan mukaan suomalaista koulutusta saa markkinoida tosissaan maailmalla. Jos Suomen tunnettuutta vertaa vaikkapa englanninkielisiin maihin, markkinoinnissa lähdetään takamatkalta.

– Esimerkiksi Kanada on meille sellainen roolimalli, jossa on jo vuosia ollut selkeät tavoitteet maahanmuutolle ja kouluja palkitaan sen mukaan, mitä enemmän ne ottavat kansainvälisiä opiskelijoita, hän kertoo.

Tuontilukiolaiset eivät täytä kaikkia aloituspaikkoja

Mänttä-Vilppulassa opiskelee yhteensä 24 Finest Futuren tuontilukiolaista Vietnamista, Myanmarista ja Iranista. Uusia tulijoita on juuri haastateltu, ja arviolta kymmenkunta aasialaista saapuu jälleen ensi syksynä.

Määrä ei silti riitä täyttämään kaikkia lukion aloituspaikkoja.

– Meillä on 80 aloituspaikkaa ja lähes 50 ensisijaista hakijaa. Mäntän lukion maine on kuitenkin kiirinyt, olemme Forssan kanssa kärjessä ulkomaalaisten opiskelijoiden toivelistalla, kertoo Mäntän lukion vs. rehtori Johanna Rintapää.

130 opiskelijan lukiossa ulkomaalaisten määrä jo näkyy ja tuntuu.

– Käytävillä opiskelijat juttelevat keskenään, ja kynnys lähestyä suomen kieltä heikommin puhuvia on parissa vuodessa madaltunut. Enää ei vaihdeta niin helposti englantiin, Rintapää kertoo.

Finest Futuren yhdeltä lukiolta veloittama markkinointimaksu on 2 500 euroa vuodessa, ja lukio puolestaan saa opiskelijoista valtionosuutta. Kuntaliitosta kerrotaan, että keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2023 on 7630,82 euroa per opiskelija. Summa sisältää sekä kuntien että valtion rahoitusosuuden ja vaihtelee koulutuksen järjestäjien mukaan.

Mänttä-Vilppulan lukiolle noin luokallinen aasialaisia on ollut hyvä lisä. Lukion jatko ei kuitenkaan ole ollut heistä kiinni.

– Hyöty on, että voimme tarjota monipuolisemman opintotarjottimen ja saamme esimerkiksi valinnaisryhmät toteutumaan, Rintapää sanoo.

Yrittäjä Peter Vesterbacka uskoo edelleen, että 15 000 tuontilukiolaisen vuositavoite on saavutettavissa.

– Kunnat ja kaupungit jo ymmärtävät, että ne ovat jo katastrofin keskellä kun ikäluokat pienenevät. Valtionhallinnossa ei vielä oikein ole sisäistetty sitä, että kyseessä ei ole tulevaisuuden ongelma, vaan ongelma on tässä ja nyt, Vesterbacka sanoo.

Kysyttäessä vielä konkreettisia keinoja, jolla tavoite saavutetaan, hän palaa menneisiin saavutuksiinsa.

– Tehdään samalla tavalla kuin mikä tahansa startup, asetetaan tavoite ja tavoiteaikataulu ja edetään sitä kohti. Ei kukaan uskonut vuonna 2008 kun olin perustamassa Slushia että siitä tulee maailman suurin ja maailman paras. Tuli kuitenkin. Eikä kukaan uskonut vuonna 2010 kun kerroin että Roviolla tavoite oli 100 miljoonaa latausta, kun sitä ei ollut tehnyt kukaan muu aikaisemmin. Nyt Angry Birds latauksia on jo yli viisi miljardia, hän sanoo.

Hänestä 15 000 ei ole helppo tavoite, mutta ”helppoja asioita osaavat tehdä kaikki”.