Finland

Pohjanmaalla kaadettu merikotkan pesäpuu herätti valtakunnalliseen ongelmaan: pesintätiedot eivät ole välittyneet luonnonsuojelijoilta metsätoimijoille vuosiin

Pohjanmaan rannikolla on yksi Suomen tiheimmistä merikotkakannoista. Alueella asustaa kymmeniä merikotkapareja.

Jokainen merikotka on tärkeä. Siksi biologi Timo Lumme oli kauhuissaan, kun huomasi tänä kesänä yhden pesäpuun tuhoutuneen.

Raippaluodossa Mustasaaressa ollut merikotkan pesäpuu oli kaadettu metsähakkuiden yhteydessä, vaikka puun piti olla merkitty kyltillä merikotkan pesäpuuksi.

Pesäpuun kaataminen oli erehdys, johon syynä on jo useita vuosia kestänyt tietokatkos.

– Hakkuuntekijällä ei ollut todellakaan tietoa, että täällä oli pesä, Lumme kertoo.

Vielä viime kesänä kaadetussa puussa ollut pesä tuotti yhden poikasen.

Vaikka merikotka on reviiritietoinen ja sillä voi olla useampia pesäpuita, yhdenkin puun kaataminen harmittaa.

– Aapeli-myrsky tuhosi monia pesäpuita. Ei niitä liikaa ole, Lumme sanoo.

Timo Lumme

Biologi Timo Lumme on harmissaan, että viime vuonna yhden poikasen tuottanut pesäpuu kaadettiin tietokatkoksen vuoksi. Merja Siirilä / Yle

Koordinaatit jokaisesta pesästä

Pohjanmaan Merikotkat ry täyttää jokaisesta löytämästään merikotkan pesästä pesälomakkeen, joka sisältää tarkat koordinaatit sen sijainnista.

Tiedot välitetään Helsingin luonnontieteellisen museon Kirjekyyhkytiedostoon, josta ne kootaan yhteen vuoden päätteeksi. Nämä tiedot välitetään Ely-keskuksille alueittain.

– Ely-keskukselta tietojen pitäisi mennä Metsäkeskukselle ja sen tietokantoihin. Kun sinne tulee hakkuusuunnitelmia, Metsäkeskus antaa tiedon, onko metsäpalstalla merikotkanpesiä, Lumme kertoo tietoreitistä.

Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut viiteen vuoteen.

Lumpeen mukaan vuosittain löytyy kymmenkunta uutta pesäpuuta. Jos tiedot laahaavat vuosia perässä, järjestelmästä puuttuu pahimmillaan kymmeniä pesiä.

metsähakkuu

Merikotkan pesäpuu kaadettiin Raippaluodon saaristossa joulukuussa. Tieto puusta ei ollut edennyt hakkuuta tekevälle yritykselle. Merja Siirilä / Yle

Tietoturva estää tietojen välittämisen

Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta myöntää, että tieto suurten petolintujen pesimäpaikoista kulkee tällä hetkellä huonosti metsänomistajille ja metsäalan toimijoille.

Aiemmin Ely-keskukset saivat luovuttaa pesäpaikkatietoja metsäalan toimijoille ja tietojen käytöstä sovittiin alueellisesti. Viitisen vuotta sitten pesintätietojen luovutus ja käyttö päätettiin yhtenäistää valtakunnalliseksi.

Valtakunnallistaminen ei onnistunut tietoturvaongelman vuoksi ja ongelmat alkoivat.

– Tällä hetkellä Metsäkeskuksella ei ole käytössään merikotkia koskevia tuoreita tietoja niin, että he voisivat metsänkäyttöilmoituksia tarkastaessaan lähettää niitä Ely-keskuksille, joka varmistaisi, että tämä lajinsuojelu tulee otettua huomioon, Rinkineva-Kantola sanoo.

Tietokatkos koskee merikotkien lisäksi myös maakotkia ja kalasääskiä. Rinkineva-Kantolan mukaan vanhoja tietoja metsäalan toimijoilta kuitenkin löytynee.

Tiedot vaikeasti jaettavissa

Suomen Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaan mukaan merikotka-aineisto on ympäristöhallinnon aineistoa ja vapaaehtoisen merikotkatyöryhmän ylläpitämä. Se ei ole ollut jaettavissa samalla tavalla kuin jotkut muut samantyyppiset aineistot.

Metsäkeskuksessa on tehty paljon töitä, että tiedot saataisiin ajantasaisina käyttöön.

Olemme kyllä tehneet hyvää yhteistyötä sekä ympäristöhallinnon että merikotkatyöryhmän kanssa. Varmaan se valtakunnallinen aineisto tulee ennemmin tai myöhemmin meille käyttöön, Rakemaa sanoo.

Mikäli metsänomistaja suunnittelee metsässään hakkuuta ja haluaa varmistaa, onko alueella merikotkia, tulee hänen Rakemaan mukaan olla yhteydessä Ely-keskukseen.

merikotka taivaalla

Muutamia vuosikymmeniä sitten merikotka oli harvinainen näky, sillä se oli kuolla Suomesta sukupuuttoon. Anna Wikman / Yle

Miinakenttä, mikäli tieto ei liiku

Päätehakkuita ja harvennusleimikoiden ostoa harjoittavan EPM Metsä Oy:n metsäasiantuntija Peter Nymanin mukaan alan toimijoiden keskuudessa on liikkunut huhuja, että tiedot linnuista eivät olisi ajantasalla. Silti näin valtaisa tietokatkos tuli hänelle yllätyksenä.

– Toivomme, että asia saataisiin pikaisesti korjattua, että voisimme luottaa järjestelmän tietoihin ja siihen, että saamme kaiken tiedon sieltä, Nyman kertoo.

Vaikka merikotkien pesät ovat isoja, on niiden näkyvyys koneesta etenkin talvisaikaan todella heikko. Siksi tieto pesistä olisi hyvä saada ennakkoon.

– On kuin miinakentällä olisi, mikäli tietoa ei ole etukäteen, Nyman toteaa.

Myöskään rauhoituskyltteihin, joita puihin kiinnitetään pesän merkiksi, ei voi Nymanin mukaan luottaa.

– Kyltti on aika vaikea havaita. Jos kuski istuu talvella yöllä koneessa, niin huomaako hän sitä. Pelkkään huomaamiseen ei voi luottaa, Nyman sanoo ja toivoo, että pesäpuita merkittäisiin kyltin lisäksi myös esimerkiksi heijastavalla kuitunauhalla.

Peter Nyman

Metsäasiantuntija Peter Nymanille tietokatkon suuruus tuli yllätyksen. Merja Siirilä / Yle

Tiedot julkisiksi – lajien suojelun ehdoilla?

Merikotkien pesimäpuiden kaataminen on suhteellisen harvinaista. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen Leena Rinkineva-Kantolan mukaan yleisempää on, että pesäpuun ympärille ei jätetä hakkuuhetkellä suojaavaa puustoa ollenkaan tai tarpeeksi.

Keskustelua siitä, pitäisikö tai voitaisiinko tietoja merikotkan pesintäalueista jakaa laajemmin niitä tarvitseville tahoille, käydään silloin tällöin. Nyt asia nousi julkisuuteen heinäkuussa Maaseudun tulevaisuudessa olleen artikkelin (siirryt toiseen palveluun) myötä.

Ainakin luonnonsuojelullisesti asia on hankala, sillä tietojen luovuttaminen ei saa vaarantaa lajia.

Leena Rinkineva-Kantola voisi olla kuitenkin valmis laskemaan kynnystä pesintäinformaation jakamisen suhteen.

– Pelkään, että enemmän uhkaa lajeille on siitä, että sitä ei ole saatavilla. Tietojen luovutus ja käyttö pitää kuitenkin järjestää niin, että se ei vaaranna lajien suojelua.

Leena Rinkineva-Kantola peräänkuuluttaa ongelmaan valtakunnallista ratkaisua.

– Tilanne on ratkaistava valtakunnallisella tasolla. Näkisin, että alueellinen työskentely on pienipiirteistä eikä niin johdonmukaista. Lajitietojen saannin turvaaminen valtakunnallisesti kaikille tarvitseville on ainoa järkevä ratkaisu.

Timo Lumme ei laittaisi pesimäalueita näkyville esimerkiksi julkisille verkkosivuille.

– Kaikennäköisiä lieveilmiöitä harvinaisten petolintujen puitteissa on olemassa. Julkisia ne eivät voi olla, mutta se, joka sen tiedon tarvitsee, niin sen saatavilla sen pitäisi olla.

Metsäalan toimijoille, kuten myöskään merikotkien suojelutyötä tekeville selitykset tietokatkoksesta eivät kelpaa.

– Minä potkisin nyt Metsäkeskusta laittamaan oman tietojärjestelmänsä sellaiseen kuntoon, että tietosysteemi pelaisi ja nostamaan syyttävää sormea viranomaisille, joiden pitää valvoa, että luonnonsuojelulaki toteutuu, Timo Lumme toteaa.

Lue lisää:

Merikotkan poikasia ei tarvitse häiritä enää turhan takia – drone on verraton apuväline pesätarkastuksissa

Seurasimme merikotkan poikasten rengastusta suorana – vainoista ja ympäristömyrkyistä selvinneet linnut asuttavat nyt myös sisämaata

Football news:

It's time to learn the names of new Borussia heroes. Now there are 17-year-old boys making goals
Paulo Fonseca: it's Important to bring Smalling back to Roma. We have only 3 Central defenders
Arteta about 2:1 with West ham: Arsenal made life difficult for themselves with losses, but they fought and believed in victory
Palace midfielder Townsend: Could have beaten Manchester United with a bigger difference. We had moments
Philippe Coutinho: I am motivated and I want to work hard to make everything work out well on the pitch
Torres on Chelsea: I Thought I could remain a top player, but I was unstable. Although there were enough successes
Neville on the broken penalty against Manchester United: an Absolute disgrace