Finland

Pohjoisen kirkkaissa vesistöissä elelee uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku – WWF aloittaa juhannuksen alla raakkuliven Inarin Luttojoelta

Miljoonayleisön saavuttaneen WWF Luontoliven kautta toivotaan raakkujenkin tulevan tunnetummaksi.

Raakkuja Luttojoella.

Jokihelmisimpukat eli raakut ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon Suomen vesistöissä. Panu Oulasvirta / Alleco Oy

Luttojoen vesistön alueella Inarin kunnan itäosassa on satojen vuosien ajan riittänyt kulkijoita. Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi Raja-Joosepin rajanylitysalueella ei kuitenkaan nyt juuri liikennettä näy muutamia matkailuautoja lukuun ottamatta.

Tällä alueella kolttasaamelaiset ja inarinsaamelaiset ovat etsineet jokien ja purojen kätköistä vaikeasti löydettävää aarretta, jokihelmisimpukan eli raakun helmeä.

Alueella on jo muinoin liikkunut paljon erilaisia raakunpyytäjiä. Paljon himoittu jokihelmisimpukan helmi on houkuttanut pyytäjiksi muun muassa Vienan karjalaisia laukkukauppiaita, jotka ovat välittäneet pohjoisen virtaavien vesistöjen helmiä aina Euroopan hoveihin saakka.

Jokihelmisimpukka eli raakku on vaarassa kuolla sukupuuttoon koko Pohjois-Euroopassa. Nyt raakun elämää pyritään pelastamaan kansainvälisen projektin avulla niin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin.

Suomessa toiminnasta vastaa Metsähallituksen luotsaama SALMUS-projekti. Projektin tarkoituksena on tutkia ja laskea raakkukantoja Suomen raakkukantoja. Tutkimushanketta rahoitetaan EU:n Kolarctic-ohjelmalla. Tutkijat selvittävät raakkujen iän, raskasmetalli- ja isotooppipitoisuudet sekä mittaavat raakkujen ja pitoisuuksien kasvua.

– Kokonaisuudessaan raakkuja on arviolta satoja tuhansia, mutta raakkukannoista on vain rippeitä jäljellä. Raakkujen tarkka lukumäärä perustuu tällä hetkellä vain arvioihin, kertoo projektipäällikkö Heikki Erkinaro.

Metsähallituksen tutkijoita kartoittamassa raakkuja.
Suomessa on menossa jokihelmisimpukan eli raakun pelastusprojekti. Haastattelussa Metsähallituksen SALMUS-projektin johtaja Heikki Erkinaro kertoo raakun uhanalaisuudesta.
Metsähallituksen tutkijoita kartoittamassa raakkuja.

Tutkimusprojektissa pyritään tutkimaan raakkuja niiden luonnollisessa ympäristössä. Vesa Toppari / Yle

Aune Veersalu sukeltamassa Luttojoen uomassa.

Tutkija Anja Veersalu tutkii Luttojoen uoman pohjaa raakkujen varalta. Vesa Toppari / Yle

– Ihmisen toiminta on vaikuttanut raakkujen elämään niin yleisen vesirakentamisen, vesien tilan heikentymisen ja maankäytön vuoksi. Monien Suomen virtaavien vesistöjen vedenpohjan laatu on heikentynyt, kertoo Erkinaro.

Raakku tarvitsisi lisääntyäkseen ja pärjätäkseen myös isäntälajin, lohikalan. Jokien patoaminen ja vesivoimalaitokset vaikeuttavat vaelluskalojen kulkemista monin paikoin Suomessa.

– Raakuilla on pitkä pinna. Ne saattavat joskus satakin vuotta odotella, että isäntäkala pääsisi tulemaan. Niidenkin pinna voi kuitenkin välillä katketa, Erkinaro kertoo.

Heikki Erkinaro

Projektipäällikkö Heikki Erkinaro on työskennellyt raakkututkimuksen parissa kolme vuotta. Vesa Toppari / Yle

Juuri Luttojoen vesistön alueelta on löytynyt Suomen vanhin raakku. Jopa 208-vuotiaaksi elänyt raakku on elellyt rauhallista elämää pohjoisen kirkkaassa vedessä, kun samaan aikaan Napoleon kärsi tappion Venäjällä ja Suomen pääkaupunki vaihtui Turusta Helsingiksi.

Heikki Erkinaro toimittaja Sara Wesslinin haastattelussa Inarin Luttojoella.

Raakkulive paljastaa raakkujen vedenalaisen elämän

Miljoonayleisön saavuttanut WWF:n Luontolive aloittaa juhannuksen kynnyksellä uuden liveseurannan, jossa pääsee sukeltamaan virtuaalisesti raakkujen elinympäristöön Luttojoelle. (siirryt toiseen palveluun)

Raakkuja seuraavan Luontoliven toivotaan tuovan Suomen luonnon sinnikkään simpukan isomman yleisön tietoisuuteen. Metsähallitus ja WWF ovat asentaneet kamerat Luttojoelle tällä viikolla.

– Nyt päästään kurkistamaan raakkujen rauhalliseen elämään. Se antaa tietoa ihan konkreettisesti meille tutkijoillekin siitä, miten raakku liikkuu vuorokauden aikana. Meillä on hiukan vääristynyt käsitys siitä, että raakku olisi passiivinen, pohjassa jököttävä olio. Aika aktiivisesti ne kuitenkin haluavat liikkua pohjaa myöten joen soran seassa, vinkkaa Heikki Erkinaro.

Football news:

De Gea beat Schmeichel and set a Manchester United record for the number of matches among foreigners
Ruediger convinces Havertz to move to Chelsea. He did the same with Werner
Setien has come up with a new scheme that is perfect for Barcelona. This is a hybrid 4-4-2 rhombus
Ronaldo posted a photo on a chaise longue: Recharge🔋☀☀
Again, we shake hands with Carlos Tevez 🤝 He will give half a year's salary to the victims of the pandemic
Cesc Fabregas: for me, Messi is the best. He always wants to win
The return matches of the 1/8 final of the Champions League and 6 matches of the Europa League will be held at the stadiums of the host teams