Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Poikamiehen yli 1,6 miljoonan euron omaisuus päätyi valtiolle – näin käy yhä useamman perinnölle

Entistä useamman suomalaisen omaisuus ajautuu kuoleman jälkeen valtiolle. Tämän takia testamentin merkitys korostuu, kertoo juristi.

Omaisuuden valtiolle menon voi torpata kunnollisella testamentilla.

Yhä useampi suomalainen kuolee ilman jälkeläisiä taikka lähisukulaisia. Jos perillisiä ei ole, eikä vainaja ole tehnyt testamenttia, menee omaisuus valtiolle.

Esimerkiksi suuren omaisuuden kartuttaneella kuopiolaisella poikamiehellä Jukalla ei ollut elossa olevia lähisukulaisia ja perillisiä. Hänellä ei ollut myöskään testamenttia. Valtio piti itsellään 78-vuotiaana kuolleen Jukan rahavaroista runsaat 700 000 euroa.

Lue lisää: Kuopiolaiselta poikamieheltä jäi yli 1,6 miljoonan euron jättiomaisuus.

Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori. Suomessa kuolee vuodessa noin 700 henkilöä ilman perillisiä, mikä on noin prosentti kaikkien kuolleiden määrästä. Näistä noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin.

Rahavarat menevät valtion budjettiin

Valtiokonttorin johtavan lakimiehen Marjukka Vallioniemen mukaan valtiolle menevien perintöjen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

Viime vuonna Valtiokonttorille ilmoitettujen perintöjen lukumäärä oli hiukan yli 300 perintöä, kun kymmenen vuotta aiemmin lukumäärä oli kolmanneksen pienempi.

– Määrä on ollut kymmenen vuoden aikana melko tasaisessa nousussa, Vallioniemi sanoo.

Vuonna 2019 valtio kirjasi kuolinpesistä ennätykselliset 44,2 miljoonaa euroa. Vuosikymmenen alkuvuosina saatettiin jäädä vielä alle 20 miljoonaan euroon.

– Kun on useampi miljoonan tai useamman miljoonan euron pesä, nostaa se heti lukuja. Ne ovat kylläkin hyvin harvinaisia, Vallioniemi sanoo.

Viime vuonna lukema laski 24,7 miljoonaan euroon. Tänä vuonna mennään kuitenkin tästä selvästi ylitse.

Valtio pitää kirjatusta jäämistöstä vain osan, sillä osa luovutetaan yleensä vainajan kotikunnalle taikka kiinteistön sijaintikunnalle. Näin myös edellä mainitun Jukan tapauksessa, jossa osan omaisuudesta sai Kuopion kaupunki.

Esimerkiksi viime vuoden 24,7 miljoonasta valtio sai 9,1 miljoonaa ja kunnat 14,0 miljoonaa. Myös vainajan läheisille luovutettiin 1,6 miljoonaa euroa.

– Valtion saamat rahavarat menevät valtion budjettiin, niille ei ole nimetty mitään erillistä käyttötarkoitusta, Vallioniemi sanoo.

Perussääntö on yksinkertainen. Jos vaimoa tai rintaperillisiä ei ole, eivätkä vanhemmat ole enää elossa, eikä perimysjärjestyksessäkään ole lähisukulaisia, kuten sisaruksia jälkeläisineen, menee omaisuus lain mukaan valtiolle.

– Sedät ja tädit voivat vielä periä, mutta serkut eivät enää ole Suomen lain nojalla perijöitä, sanoo Veronmaksajien lakimies Tuomo Lindholm.

Omaisuuden menon kruunun kassakirstuun voi välttää testamentilla, jolla voi määrätä minne tai kenelle omaisuus menee. Lindholmin mukaan testamentin laatimiseen kannattaa paneutua huolella.

– Esimerkiksi avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia. Myös perinnön jättäminen serkuille tai pikkuserkuille vaatii testamentin tekemistä, Lindholm sanoo.

Perinnön voi ohjata myös yleishyödylliselle yhteisölle, kuten säätiölle taikka aatteelliselle yhdistykselle. Tässä on se etu, että perinnöstä ei mene tällöin veroa.

Elokuvissa testamentti voi olla paperinpalalle kyhätty kirjoitus, jonka jälkeenjääneet löytävät piirongin laatikosta. Lindholmin mukaan tällainenkin jälkisäädös voi juridisesti pätevöityä, jos perilliset sen hyväksyvät.

– Yleensä testamentti kannattaa kuitenkin epäselvyyksien ja kiistojen välttämiseksi tehdä juristin avustuksella, Lindholm sanoo.

– Testamentti menee nurin riitelijään nähden, jos muotosääntöjä ei ole noudatettu ja joku alkaa tästä riitelemään.

Testamentin tekoon kannattaa myös paneutua silloin, kun on vielä hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.

– Vuoronumeroita ei ole jaettu ja lähtö voi tulla nuoremmallekin, Lindholm sanoo.

Eri perheissä tilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Varsinkin uusperheissä asiat voivat olla mutkikkaita.

– Esimerkiksi avoparin avopuoliso ei peri ilman testamenttia yhtään mitään, jolloin perintö menee lain mukaan ensisijassa vainajan omille vanhemmille, jos vainaja oli lapseton, Lindholm sanoo.

– Jos vanhemmat ovat kuolleet, tilalle tulevat sisarukset jälkeläisineen. Tämä ei välttämättä ole edesmenneen viimeinen tahto.