Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Poliisi on havainnut uusia katujengejä Helsingin seudulla

Helsingin poliisilaitos on perustanut uuden ryhmän katujengi-ilmiön kitkemiseksi. Poliisin mukaan muissa isoissa kaupungeissa on viitteitä samanlaisesta ilmiöstä kuin pääkaupunkiseudulla on jo nähty.

Helsingin poliisilaitos järjesti mediatilaisuuden maanantaina 28. marraskuuta. Kuvassa tyhjä teräasepakkaus pääkaupunkiseudun kaduilla aiemmin tänä syksynä. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Suomeen on viimeisen vuoden aikana syntynyt uudenlainen katujengikulttuuri, arvioi Helsingin poliisi.

Helsingin poliisilaitos avasi ilmiötä mediatilaisuudessa tänään maanantaina. Yli 20 vuotta poliisina toiminut rikosylitarkastaja Markku Heinikari on yllättynyt ilmiöstä.

– Vastaavaa ei ole aiemmin täällä ollut, että noin parikymppisten nuorten keskuudessa syntyy tällaisia ryhmiä, Heinikari sanoo.

Poliisi perusti uuden ryhmän

Eniten katujengiväkivaltaa on poliisin mukaan Espoossa ja Helsingissä. Myös Vantaalla se on yleistynyt.

Muissa Suomen isoissa kaupungeissa on viitteitä samasta ilmiöstä.

– Näille katujengeille on jo muodostunut pohja, mutta muutoin Suomessa ollaan jengiytymisessä vielä alkutekijöissä. Ollaan tunnistettu ilmiö ja ollaan hyvin tilanteen päällä, Heinikari sanoo.

Poliisi teki ensimmäiset havainnot katujengi-ilmiöstä viime vuoden toukokuussa, kun väkivallan kierre kahden eri ryhmän välillä alkoi. Tänä vuonna on tullut havaintoja uusista jengeistä.

Lisää: Luodit lensivät ympäri lähiötä, kun katujengit ottivat yhteen – video näyttää aamuyön dramaattiset tapahtumat Vantaalla

Lokakuussa Helsingin poliisi perusti uuden koordinaatioryhmän, jolla pyritään vastaamaan ongelmaan.

Ryhmässä ovat mukana uhkatutkintaryhmä, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä valvonta ja ennalta estävä toiminto. Heinikari toimii ryhmän puheenjohtajana.

Some on jengeille tärkeä

Poliisi kertoo katujengiläisten olevan yleensä parikymppisiä nuoria, jotka tekevät rikoksia ryhmänä.

Jengeissä tehdään myös huumekauppaa, mutta iso osa rikoksista liittyy henkilöiden välisiin ongelmiin ja eräänlaiseen reviirikiistaan. Eri kaupunginosien ja alueiden jengit ottavat yhteen.

Eri jengien jäsenillä on jo näkynyt jengitunnuksia, kuten tietynlaisia tatuointeja. Omaa jengiä mainostetaan myös erilaisin käsimerkein.

Poliisi painottaa sosiaalisen median merkitystä jengeille. Ryhmillä voi olla tavoitteena saada mahdollisimman paljon huomiota.

Lisää: Analyysi: Julkisuuteen pyrkinyt someräppäri Milan Jaff saa huomiota rikoksillaan, mutta sillä on seurauksensa

Väkivallan tekoja on esimerkiksi videoitu ja ladattu someen. Huomionhakuisuudesta johtuen poliisi ei kerro, millä asuinalueilla tekoja eniten tapahtuu.

– Siellä haetaan tietynlaista julkisuutta, emmekä halua tarjota sitä yhtää enempään kuin tarve on, Heinikari sanoo.

Myös gangstarap on poliisin mukaan keskeinen osa jengi-ilmiötä.

– Kun pääsemme jonkin katujengin jäljille, kyllä sieltä joku räppäri löytyy. Joillain heistä voi olla miljoonia kuunteluita Spotifyssa, Heinikari sanoo.

Esimerkiksi Lontoon poliisi yrittää saada lisätietoa jengeistä kuuntelemalla uusien kappaleiden sanoituksia.

– Niistä käy ilmi, mitkä ryhmät eivät ole väleissä keskenään ja ehkä mitä tehdään seuraavaksi.

Lisää: Rikollisesta elämästä kertova suomiräp kerää miljoonia katselukertoja Youtubessa – ja se kertoo muutoksesta Suomessa

Viidakkoveitsiä ja starttipistooleja

Katujengien hallusta on löydetty muun muassa viidakkoveitsiä ja pesäpallomailoja. Erityisen yleisiä ovat starttipistoolit, joita voi tilata ulkomailta helposti. Starttipistoolien piiput on sahattu kahtia tai ne on vaihdettu, jolloin starttipistooli voi toimia hetkellisesti oikeana aseena.

3D-tulostettuja aseita ei katujengeiltä ole löytynyt. Niitä on löytynyt järjestäytyneen rikollisuuden tekijöiltä.

Helsingin poliisin mukaan suurin osa katujengirikollisuuteen osallisista on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia.

– Poliisi tarvitsisi myös lisää maahanmuuttajataustaisia poliiseja ja tutkijoita, jotta ymmärrämme ilmiötä vielä paremmin, Heinikari sanoo.

Rikosylitarkastaja Markku Heinikari toimii uuden koordinaatioryhmän puheenjohtajana. Hän on myös Helsingin poliisilaitoksen rikospoliisin päällikkö. Kuva: Antti Kolppo / Yle

”Olemme 2020-luvun Suomen tiellä”

Katujengiytyminen on ilmiönä yleistynyt muissa Pohjoismaissa jo aiemmin.

Markku Heinikarin mukaan Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden tilannetta seurataan tiiviisti, mutta Ruotsin tiellä Suomi ei vielä ole.

– Olemme enemmänkin 2020-luvun Suomen tiellä. Esimerkiksi Lontoossa katujengit ovat jakaneet alueita kortteleittain. Onko Suomessa jokin kadunkulma hallussa jollain ryhmällä? Väitän, että ei ole.

Heinikari painottaa, että järjestäytynyt rikollisuus, nuorten tekemät väkivaltarikokset ja katujengi-ilmiö on tärkeää pitää erillään toisistaan. Kaikki rikoksiin syyllistyvät nuoret eivät kuulu katujengeihin.

Katujengien ei myöskään ole todettu tuovan isoja määriä huumeita maahan, vaan heidän toimintansa perustuu pienempään katukauppaan.

Alaikäisten tekemiä rikoksia nyt enemmän

Mediatilaisuudessa annettiin myös tilannekatsaus alaikäisten tekemiin rikoksiin yleisesti. Helsingin poliisin nuorisoryhmän tutkinnanjohtajan, ylikomisario Marko Forssin arvion mukaan Helsingissä kirjataan tänä vuonna noin 1 300 15–17-vuotiaiden tekemää ja noin kahdeksansataa alle 15-vuotiaan tekemää rikosta.

– Tänä vuonna on noin parisataa alle 15-vuotiaan tekemää rikosta enemmän kuin viime vuonna, Forss sanoo.

Forssin mukaan alaikäisten rikokset tapahtuvat yleisimmin liike- tai joukkoliikennekeskusten alueilla ja kohdistuvat vuoden kaksi nuorempiin kuin tekijänsä. Tekijät ryöstävät usein puhelimia tai vaatteita, joita on helppo käyttää itse tai myydä eteenpäin.

Forss arvioi, että noin 60 prosenttia näistä rikoksista saadaan selvitettyä.

Yleisenä haasteena hänen mukaansa on, että rikosten tekijöissä voi olla yli ja alle 15-vuotiaita. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisesti vastuussa, joten poliisin puuttumiskeinot ovat vähäisempiä.

Alle 15-vuotiasta ei voida esimerkiksi pidättää yli vuorokaudeksi. 15–17-vuotias taas voidaan pidättää ja määrätä esimerkiksi matkustuskieltoon.

Forss painottaa sosiaalityön ja ennalta ehkäisevän työn tärkeyttä nuorisorikollisuuden kitkemiseksi. Rikoskierteet pitäisi saada katkaistua mahdollisimman aikaisin.

Lastenkodeista ja muista sijoituskodeista lähti Helsingissä viime vuonna niin sanottuun hatkaan noin 600 nuorta. Hatkaan lähteneet tekevät usein rikoksia tai ovat alttiina joutua uhriksi.

Hän puhuu myös polarisaatiosta: trendi on, että yhä harvempi nuori tekee rikoksia, mutta ne, jotka rikoksia tekevät, tekevät niitä enemmän ja vakavampia.

Lisää: Samat pojat tekevät ryöstöjä uudestaan ja uudestaan – Helsingissä kirjattu tänä vuonna ennätysmäärä alaikäisten ryöstöepäilyjä

Helsingin poliisin mediatilaisuudessa puhuttiin myös, miten poliisi varautuu tulevaan itsenäisyyspäivään ja siihen kuuluviin mielenosoituksiin. Katso alla olevasta videosta ylikomisario Jarmo Heinosen mietteet.

Ylikomisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista kertoo, miten poliisi varautuu tulevaan itsenäisyyspäivään.