Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama Brics-ryhmä on aiemmin keskittynyt talouspolitiikkaan, mutta sen geopoliittinen merkitys on korostunut entistä enemmän. Tämä näkyy myös siinä, minne Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiovierailuillaan on viime aikoina suunnannut.
Niinistö aloittaa torstaina kaksipäiväisen valtiovierailunsa Brasiliaan. Se on lyhyen ajan sisään toinen Brics-maa, jossa Niinistö vierailee. Iltalehti seuraa vierailua paikan päällä.
Niinistö keskustelee ensimmäisenä vierailupäivänään Brasilian presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan kanssa muun muassa geopoliittisesta tilanteesta ja yhteisistä globaaleista haasteista.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan Niinistössä näyttää heränneen kiinnostus Brics-maita kohtaan. Tästä kertovat presidentin huhtikuinen vierailu Etelä-Afrikkaan ja nyt Brasiliaan.
– Niinistö on tässä viime aikoina ja etenkin Etelä-Afrikassa osoittanut uudenlaista mielenkiintoa globaalin etelän ja Brics-maiden näkemyksiä kohtaan, hän sanoo.
Etelä-Afrikan vierailun yhteydessä Niinistö muun muassa totesi, ettei eteläisiin maihin voi mennä karttakepin kanssa. Hänen mukaansa on pyrittävä ymmärtämään maita, jotka ajattelevat toisin kuin Suomi tai länsimaat.
– Hän on antanut sellaisia lausuntoja, jotka osoittavat kiinnostuksen olevan laajempaa tai syvempää kuin Suomessa viime vuoden helmikuun jälkeen yleistynyt puhetapa, Teivainen sanoo.
– Täällähän on vähän ihmetelty ja paheksuttukin, kuinka ”nuo tuolla” eivät tajua tuomita Venäjää.
Teivainen kertoo itsekin käyneensä brasilialaisten kanssa keskustelua Venäjästä ja Vladimir Putinista.
– Putinin ja Venäjän rooli maailmanpolitiikassa näyttää aika toisenlaiselta Venäjän naapurimaassa kuin sieltä Brasiliasta käsin, hän sanoo.
Presidentti Sauli Niinistölle presidentti Lulan tapaaminen on tärkeä mahdollisuus saada entistä syvempää ymmärrystä globaalin etelän ajattelusta. Elle Laitila
Kaksijakoinen
Brasilia luovii tavallaan Ukrainaa tukevan lännen ja Venäjän välissä. Sen positio ei ole helppo, sillä Brics-maana se on ikään kuin Venäjän liittolainen, kuten Teivainen huomauttaa.
Brasilian pyrkimyksenä on ollut olla tukematta kumpaakaan osapuolta, joskin se on melko johdonmukaisesti tuominnut Venäjän hyökkäyksen YK:ssa.
Yleisesti Brasilian kannanottoja voi pitää ristiriitaisina tai kaksijakoisina. Se on arvostellut Venäjän vastaisia pakotteita eikä se ei ole myöskään suostunut antamaan Ukrainalle aseellista tukea.
– Yksittäisiä lausuntoja voi lukea niin, että Brasilian kannasta ilmenee tätä kaksijakoisuutta, Teivainen sanoo.
– Esimerkiksi Lula antoi viime vuoden toukokuussa Time-lehdelle haastattelun, jossa hän korosti sitä, että Putinin ja Venäjän lisäksi myös Ukraina olisi vastuussa sodan alkamisesta. Tätä on sitten tulkittu Venäjä-myönteisyydeksi.
Samaa voi sanoa Brics-maista yleisesti. Sattumalta samanaikaisesti Niinistön vierailun kanssa Brics-maiden ulkoministerit kokoustavat Etelä-Afrikassa, jonne myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on kutsuttu.
Lavrov on myös kevään aikana vieraillut Brasiliassa, mitä muun muassa Yhdysvallat ei katsonut hyvällä.
Yhdysvaltain mukaan Brasilian kannanotot Ukrainan sodasta ovat ”ongelmallisia”, ja maan turvallisuusneuvoston tiedottaja John Kirbyn mukaan Brasilia toistaa Venäjän propagandaa faktoja tarkistamatta.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen huomauttaa, että suhtautuminen Venäjään ja Putiniin on hyvin toisenlaista Brasiliassa kuin Suomessa. Pete Anikari
Tärkeä mahdollisuus
Lulan asema on Teivaisen mukaan kuitenkin mielenkiintoinen. Brasilian edellisen presidentin, oikeistolaisen Jair Bolsonaron aikana Brics-ryhmän merkitys rapistui, mutta nyt ryhmä tekee uutta nousua.
– Bolsonarolla ei ollut sellaista globaalin etelän yhteisöllisyyttä hakevaa linjaa, hän sanoo.
Bolsonaro suhtautui Putiniin ymmärtäväisesti, mutta vastaavasti Kiinaan varsin nihkeästi myötäillessään Donald Trumpia. Tämän seurauksena ryhmän merkitys niin Brasiliassa kuin yleisemmin maailmanpolitiikassa jäi vähälle huomiolle.
Teivainen näkee, että nimenomaan Lulan paluu presidentiksi vaikuttaa myös Brics-ryhmän asemaan.
– Lula oli jo aiemmin kaksi kautta presidenttinä ja hän onnistui monilla mittareilla varsin menestyksekkäästi, hän sanoo.
– Bolsonaron kauden ja vähän sitä edeltävienkin kausien jälkeen Lula on tuonut Brasilian uudelleen maailmanpolitiikan näyttämölle. Globaalissa etelässä Lulaa kuunnellaan paljon.
Tässä mielessä Lulan tapaaminen on Teivaisen mukaan Niinistölle tärkeä mahdollisuus, josta tämä varmasti ottaa kaiken hyödyn irti. Jo Etelä-Afrikassa Niinistö esiintyi monien mielestä yllättävänkin avoimin mielin.
– Niinistöllä on mahdollisuus saada parempi ymmärrys globaalin etelän äänestä ja päästä osaltaan vaikuttamaan siihen, minkälaisia näkemyksiä niinkin vaikutusvaltainen ja joillekin ristiriitainen hahmo kuin Lula esittää, hän arvioi.
Teivainen katsoo Niinistön muuttuneen presidenttikautensa lopulla entistä kosmopoliittisemmaksi.
– Hän tuo esiin aiempaa enemmän sellaista näkemystä, ettei lännen eikä Suomen geopoliittisen lännen osana tule lähteä opettamaan ja mestaroimaan etelään, että kuulkaas nyt, meillä on täällä tällainen tilanne ja teidän tulee toimia niin kuin me haluamme, hän sanoo.
