Sota-alueen nuoret kärsivät voimakkaasta sotatraumasta ja päivittäisestä stressistä. Kriisiapua pitäisi tarjota mahdollisimman nopeasti.
Professori Olga Osokina työskentelee kotimaansa Ukrainan asioiden parissa pääasiassa etänä Puolasta, jonne hän muutti poikansa ja vanhempiensa kanssa, kun Venäjän hyökkäys alkoi helmikuussa 2022.
Tutkijat saavat aineistoa keskeltä sotaa, vaikka ilmahälytysten lomassa vastaaminen onkin vaikeaa.
– Nuorten on paettava pommisuojiin, kellareihin ja kylpyhuoneisiin, joissa ei ole ikkunoita. Läheisensä menettäneen on vaikea kertoa kokemuksistaan kyselyymme. Hän tarvitsee ammattiapua, Osokina toteaa.
Vierailevana professorina Osokina auttaa Turun yliopistoa rakentamaan ymmärrystä lasten ja nuorten mielenterveydestä sodan runtelemassa Ukrainassa. Hän työskentelee Donetskin ja Kiovan yliopistoissa professorina.
Osokinan mukaan yksikään ukrainalainen perhe ei ole säästynyt Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksilta.
Keskellä pommitusta tarvitaan heti apua
Professori Andre Sourander Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta johtaa tutkimusryhmää, jonka tavoite on arvioida traumaperäisen stressihäiriön, masennuksen, ahdistuksen ja itsetuhoisuuden yleisyyttä ukrainalaisilla nuorilla.
Tutkimusryhmä tekee väestötutkimuksen lisäksi interventioita eli toimintamalleja, miten perheet voivat selviytyä.
– Kun pommi räjähtää sadan metrin päässä, lapset ovat poissa tolaltaan, ja ruumis ja mieli ovat pirstoutuneet. On keinoja, millä tavalla voidaan auttaa lapsia välittömästi, kertoo Sourander.
Professori Olga Osokinan mukaan vanhempien panos on tärkeää, sillä ammattiauttajia ei ole paljon saatavilla. Sota muuttaa jokaista, joka on kokenut sen. Vanhemmilta vaaditaan paljon.
– On tärkeää, että tunnistaa lapsen ahdistuksen ja rauhoittelee lasta. Lasta voi kuunnella aktiivisesti, käyttää hengitystekniikoita ja mielikuvitusta. Myös perheen päivärutiinien noudattaminen on tärkeää, kertoo Osokina.
”Sodasta jää arpi kaikkiin ukrainalaisiin”
Vuosina 2016–2017 Olga Osokina ja Andre Sourander tutkivat sitä, miten Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota vaikuttivat ukrainalaisnuorten mielenterveyteen.
Sodan omakohtaisesti kokeneilla nuorilla traumaperäisen stressihäiriön riski oli nelinkertainen, vaikean ahdistuneisuuden riski yli kolminkertainen ja keskivaikean tai vaikean masennuksen riski lähes kolminkertainen verrattuna sota-alueen ulkopuolella eläneisiin ikätovereihin. Aiemman tutkimuksen dataa verrataan nyt uudesta tutkimuksesta saataviin tietoihin.
– Sodasta jää arpi kaikkiin ukrainalaisiin. Meidän tavoitteemme ammattilaisina on varmistaa, että se ei haittaa elämäämme, vaan voimme käsitellä traumaattiset asiat, pohtii Osokina.
Osokina muistuttaa, että nopea apu on tärkeää. Ihmisen mieli saattaa tietoisesti unohtaa osan kauheista asioista.
Psykologinen kriisiapu on tehokkainta, kun sitä annetaan 48 tunnin sisällä siitä, kun psykologinen trauma on syntynyt.
