Politiikka|Puheenjohtajahaastattelu
Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan Suomen on varottava Ruotsin virheitä mutta ymmärrettävä myös sen menestystekijät. Haastattelemme kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat eduskuntavaalien alla.
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kuvattiin työhuoneessaan oikeusministeriössä. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Petja Pelli HS
Oikeusministeriön neljännestä kerroksesta näkee Esplanadin puistoon, josta lumi on taas sulanut. Oikeusministerin työpöytää peittää sitkeämpi valkeus: kaksi puolimetristä paperipinoa.
Oikeusministeri ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen eli Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kiirehtii pahoittelemaan kasoja. Hän kertoo, mitä on pinkkojen päällä.
”Siinä on tasa-arvovaltuutetun haastattelu, arviomuistio lautamiesten valintamenettelystä, seksuaalirikoslainsäädäntö, vaikka sehän on jo hanskassa...”
Henriksson raivaa pöydän sitten, kun hallitus jää tauolle. Huhtikuun 2. päivänä käydään eduskuntavaalit.
Kokoomus on yhä gallupkärjessä, ja kokoomusjohtaja Petteri Orpo pitää hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa mahdollisena.
Lue lisää: Petteri Orpo vaatii perussuomalaisia kertomaan, mistä he leikkaisivat
Voisiko Rkp mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa?
”Se on hyvin, hyvin epätodennäköistä”, Henriksson vastaa.
Yksi kiistakohta liittyy työperäiseen maahanmuuttoon. Rkp tahtoo nostaa työllisyysasteen 75 prosentista 80 prosenttiin.
Henrikssonin mukaan Suomen ”huutava työvoimapula” ei ratkea, ellei työn perässä Suomeen tuloa helpoteta kaikin tavoin. Siihen perussuomalaiset ei ole valmis.
Lue lisää: Yhteiskunnan on sopeuduttava väestön kutistuessa, sanoo Riikka Purra – maahanmuutto ei ole ratkaisu
”Työvoiman saatavuus tulee olemaan Suomelle kohtalonkysymys”, Henriksson toteaa.
HS haastattelee kaikki eduskuntaan valittujen puolueiden johtajat eduskuntavaalien alla. Osana sarjaa puoluejohtajista julkaistaan myös henkilökuvat ihmisinä ja johtajina.
Voit lukea Henrikssonin profiilin tästä:
Rkp haluaisi poistaa työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan.
Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että EU:n ulkopuolelta tuleva, suorittavan tason työntekijä saa oleskeluluvan vain, jos työhön ei ole tarjolla tekijää Suomesta.
Rkp toivoo avoimuutta myös yleiseen ilmapiiriin. Tänne töihin muuttavien on tunnettava itsensä tervetulleiksi.
Ruotsi on Suomen maahanmuuttopoliittisen keskustelun iso paha susi, jonka kokemuksista varsinkin perussuomalaiset varoittelee.
Mitä Ruotsista pitäisi Rkp:n mielestä oppia?
”Ruotsista on ensinnäkin opittava se, että Ruotsin talous on Suomeen verrattuna todella vahva”, Henriksson sanoo. ”Yksi syy siihen on se, että Ruotsiin on muutettu jo pidemmän aikaa.”
Henrikssonin mukaan vuosikymmeniä jatkunut maahanmuutto on varmistanut Ruotsissa työvoiman saatavuuden. Nykyään Ruotsin väestöstä 20 prosenttia on ulkomailla syntynyttä.
Tulijat ovat nuorentaneet Ruotsia. Ruotsin ikäpyramidi muistuttaa yhä etäisesti pyramidia – siinä missä Suomen ikärakenteen kuvaaja alkaa näyttää muffinilta.
Toki oikeusministeri on Ruotsin ampumis- ja räjähdysuutiset lukenut. Hän näkee Ruotsin jengiväkivallan olevan seurausta 30 vuotta jatkuneesta huonosta kehityksestä.
”On annettu mahdollisuus sellaiseen yhteiskuntakehitykseen, jossa tietyillä alueilla esimerkiksi Tukholman ympärillä asuu melkein ainoastaan maahanmuuttajia. Kaavoituksella ja paikallispolitiikalla on jouduttu tällaiseen tilanteeseen.”
Henrikssonin mukaan Ruotsi tekee nyt töitä rikollisten kuriin saamiseksi. Tyypillisten jengirikosten rangaistuksia on kovennettu.
Suomeen Henriksson ei halua Ruotsilta kopioitua maahanmuuttoa vaan ”Suomelle sopivaa maahanmuuttoa”.
Kuva: Outi Pyhäranta / HS
”
”En ymmärrä, miten voi edes ajatella niin, että Suomi olisi vahvempi yksin.”
Rkp vahvisti jo vuonna 2016 visiokseen Suomen Nato-jäsenyyden vuoteen 2025 mennessä. Se on lähellä toteutua. Muutenkin puolue pitäisi ikkunat auki Eurooppaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi äskettäin Iltalehdelle, että puolueen pitkäaikainen strateginen tavoite on yhä Suomen EU-ero. Tämä on haastattelun ainut kohta, jossa Henriksson tuohtuu.
”Sehän on kauhea tavoite Suomen kannalta. Kohtalokas tavoite”, hän sanoo.
”En ymmärrä, miten voi edes ajatella niin, että Suomi olisi vahvempi yksin. Näinhän ei ole oikeassa maailmassa. Me emme elä maailmassa, jossa jokainen voi ajatella vain itseään. Tarvitsemme ystäviä, tarvitsemme EU:n sisämarkkinoita.”
Henrikssonin mukaan pandemia ja Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan osoittivat yhtenäisen Euroopan tärkeyden. ”Kun kriisi tapahtuu, pystymme keskustelemaan ja tekemään ratkaisuja yhdessä.”
Rkp:n vaaliohjelmassa on hintavia lupauksia, kuten maksuton päivähoito, poliisien määrän kasvattaminen sekä työn ja eläkkeiden verotuksen madaltaminen. Leikkauskohteita siellä ei ole.
”Ohjelmassa me haluamme kertoa, mitä me haluaisimme tehdä”, Henriksson selittää.
Rkp-johtaja myöntää Suomen velkaantuneen paljon. Hän ei silti haluaisi vaalikeskustelun jumittavan velassa.
”Silloinhan ihmiset menevät sellaiseen moodiin, että täällä menee kaikilla surkeasti eikä mikään onnistu. Ei sekään ole totta. Meillä on hyvät lähtökohdat.”
Tivaamisen jälkeen Henriksson myöntää, että ”varmasti joitakin leikkauksia joudutaan tekemään”. Ainakaan koulutuksesta hän ei niitä haluaisi tehdä. ”Juha Sipilän hallituksen virheitä ei pidä toistaa.”
Lue lisää: Rkp tavoittelee ilmaista päivähoitoa ja satoja poliiseja lisää
Suomen ilmastotavoitteista Rkp ei halua pakittaa.
Luontokadon torjunta mainitaan sekin vaaliohjelmassa, vaikka konkretia jää vähäiseksi. Täsmällisin vaatimus on Saaristomereen valuvien päästöjen karsiminen.
Yhden vesistöteon Henriksson olisi voinut halutessaan toteuttaa jo tällä vaalikaudella. Pienten vesivoimaloiden nollavelvoitteiden poistaminen oli kirjattu hallitusohjelmaan, ja vastuu siitä kuului hänen ministeriölleen.
Nollavelvoite tarkoittaa, ettei joidenkin vesivoimaloiden tarvitse korvata virtavesiluonnolle aiheuttamaansa haittaa mitenkään. Lakimuutos jäi tekemättä.
Henriksson selittää tapahtunutta kertomalla, että asian olisi osannut valmistella yksi tietty virkamies, jonka ajan hän päätti käyttää lunastuslain uudistukseen.
”Jos olen seuraavassa hallituksessa, niin tulen tätä edistämään.”
Fakta
Kolme kysymystä Anna-Maja Henrikssonille
Jos johtamasi hallitus voisi edistää vain kolmea asiaa, mitkä ne olisivat? ”Vähintään kahden prosentin talouskasvu, johon liittyy työvoiman saatavuus. Oppimistulosten heikkenemisen pysäyttäminen. Kolmantena arjen turvallisuus, johon kuuluu terveydenhuoltoon pääsy.”
Minkä virheen puolueesi teki hallituksessa ollessaan? ”Sosiaaliturvan uudistamisen kesken jääminen harmittaa. Siinä mekin olisimme voineet tehdä enemmän.”
Mihin laittaisit ylimääräisen miljardin? ”Ensin 90 miljoonaa tuomioistuimiin ja muuhun oikeudenhoitoon, jotta asiat käsiteltäisiin nopeammin. Loput perusopetuksen rahoituksen tasokorotukseen ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja iäkkäiden omalääkärijärjestelmään.”
