Puheenjohtajaprofiili | Suomen­ruotsalaisten kultalusikka­maine ärsyttää niukan lapsuuden elänyttä Anna-Maja Henrikssonia

Eduskuntavaaleissa puolueiden puheenjohtajat ovat myös ehdokkaita pääministeriksi tai vähintään ministeriksi. HS julkaisee vaalien alla juttusarjan, jossa kuvaamme, millainen kukin puheenjohtaja on johtajana ja ihmisenä. Julkaisemme profiilit puheenjohtajien haastattelujen yhteydessä.

Kentällä ja vaalitenteissä Anna-Maja Henriksson on parhaimmillaan, sanovat monet Rkp:n puheenjohtajan tuntevat ihmiset. Henriksson osaa puhua ihmisille tavalla, joka ”sulattaa sydämet”.

Hän kävelee lavalle kuin lavalle ja pitää aina hyvän puheen. Puheissa sekoitetaan tunnetta ja faktaa taidokkaasti.

Hyvistä puhetaidoista huolimatta Henrikssonia pidetään täysverisenä asiapoliitikkona, jonka faktoihin perehtyminen lipsuu välillä ”pakkomielteisyyden” rajamaille.

Esimerkiksi ennen vaalitenttejä avustajat työskentelevät hurjasti, jotta pystyvät tuottamaan Henrikssonille tämän haluaman määrän erilaista tietoa, johon puheenjohtaja voi perehtyä.

Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jossa piirretään henkilökuva jokaisen viime vaaleissa eduskuntaan valitun puolueen puheenjohtajasta. Julkaisemme profiilit puheenjohtajista tehtyjen uutishaastatteluiden yhteydessä.

Henrikssonin haastattelun voit lukea tästä:

Henriksson haluaa olla ihminen, joka on aina tilanteen tasalla saapuessaan paikalle. Ympäri puoluekenttää ihmetelläänkin, miten Henriksson on asioista perillä vaikka saattaa tulla eri tapahtumiin tai kokouksiin vähän myöhässä.

HS:n haastattelemat lähteet myös ymmärtävät Henrikssonia. Henriksson toistaa tiimilleen, miten viime kädessä hänellä on vastuu päätöksistä, joten hänen niihin pitää perehtyä.

Henrikssonia kuvataan myös nöyräksi niiden asioiden edessä, joista hän ei tiedä.

HS:n haastattelussa hän sanoi itse olevansa ”määrätietoinen ja inhimillinen johtaja, joka osaa myös pitää puoliaan”.

Henriksson, 59, on hallitusviisikon kokenein puheenjohtaja. Pietarsaaren kaupunginvaltuustoon hän nousi jo vuonna 1997.

Varatuomariksi itsensä vuonna 1989 lukenut Henriksson työskenteli 20 vuotta pankkilakimiehenä ennen nousuaan kansanedustajaksi vuonna 2007.

Välissä Henriksson työskenteli vuosina 2003–2004 toisen valtiovarainministerin Ulla-Maj Wideroosin avustajana.

Rkp:n ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi Henriksson valittiin toisella yrittämällä vuonna 2016. Neljä vuotta aikaisemmin hän hävisi äänestyksen Carl Haglundille.

Henrikssonin sukujuurista löytyy poliittista historiaa. Lestadiolaisvaikuttaja, Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1929–1945 työskennellyt Vilho Kivioja oli Henrikssonin isoisä. Myös toinen isoisä, kauppaneuvos Alfred Forss, oli tunnettu ruotsinkielisten lestadiolaisten johtohahmo.

Lapsuudestaan Henriksson on todennut, että se oli isän yllättävän kuoleman jälkeen ”niukka”. Suomenruotsalaisten kultalusikka-maine ärsyttää Henrikssonia, joka on ponnistellut elämässään omin avuin eteenpäin.

Henriksson on asemastaan harvinaisen tarkka. Rkp:n sisällä häntä kutsutaan jopa ”diktaattorimaiseksi”.

Hallituskauden alussa Henriksson koki 9 424 ääntä saaneen Anders Adlercreutzin uhaksi eikä ehdottanut tätä Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi, vaan valitsi tuntemattomamman Thomas Blomqvistin. Monet Rkp:läiset ovat kokeneet tämän Henrikssonin tavaksi suojella omaa asemaansa.

Lue lisää: ”Kukaan ei esitä minulle kysymyksiä.” Thomas Blomqvist on ministeri, jota ei tunne juuri kukaan.

Henrikssonia harmittaa, että hän ei ehdi liikkua yhtä paljon kuin ennen. Lentopalloa divaritasolla pelannut puheenjohtaja oli nuorena myös kova uimaan, mutta nykyään liikunta tarkoittaa säännöllisen epäsäännöllisiä kävely- tai hiihtolenkkejä.

Hän osaa olla itseironinen pohtiessaan, miten vähän ehtii liikkumaan. Yleisesti Henrikssonia kuvaillaan hauskaksi, mutta hallituskaudella ”todennäköisesti stressi” on vähentänyt vitsien määrää.

Oikeusministerinä häntä pidetään erinomaisena. Ensimmäisen kerran Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallituksissa oikeusministerinä työskennelleen Henrikssonin perehtyvä ja pikkutarkka luonne loistaa, kun hän saa tutkia monimutkaisia asioita aamusta yöhön.

Kukaan ei koskaan ole saanut Henrikssonia kiinni siitä, että tämä ei tietäisi faktoja puhumastaan asiasta.

Monet haastateltavat sanovat, että Henrikssonin työtahdilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Hän käyttää työhön paljon energiaa, eivätkä vuosien varrella ympärillä työskennelleet ihmiset aina ole kokeneet saaneensa hyvää kohtelua pomoltaan.

”Välillä hänen on vaikea muistaa, että muut ihmiset haluavat auttaa, eivät kampittaa”, eräs lähde kommentoi Henrikssonin työtapoja.