Ohjauskoron vaihteluväli nousee 4,75–5,00 prosenttiin. Päätös oli yksimielinen.
Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters
Petri Sajari HS
Yhdysvaltojen keskuspankki ilmoittaa jatkavansa rahapolitiikan kiristämistä.
Se nostaa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä, mikä vastaa sijoittajien ennakko-odotuksia. Päätöksen seurauksena ohjauskoron vaihteluväli on 4,75–5,00 prosenttia. Viimeksi ohjauskorko on ollut yhtä korkealla vuonna 2007.
Rahapolitiikasta päättävä avomarkkinakomitea oli yksimielinen. Se perustelee ratkaisuaan nopealla inflaatiolla.
Pääjohtaja Jerome Powell perustelee päätöstä tarkemmin lehdistötilaisuudessa.
Viime aikoina sijoittajat ovat pohdiskelleet, pitäisikö keskuspankin luopua koronnostosta epävakauden takia. Se olisi ollut rohkea päätös ja herättänyt todennäköisesti epäilyjä, että keskuspankki arvioi rahoitusmarkkinoiden myllerryksen olevan tiedettyä suurempaa.
”Yhdysvaltojen pankkijärjestelmä on vakaa ja kestävä. Viimeaikainen kehitys todennäköisesti kiristää kotitalouksien ja yritysten luottoehtoja ja rasittaa taloudellista toimeliaisuutta, palkkaamista ja inflaatiota. Näiden vaikutusten laajuus on epävarma”, avomarkkinakomitea toteaa lausunnossaan.
Rahapolitiikan kiristäminen inflaation hillitsemiseksi on johtanut rahoitusolojen tuntuvaan kiristymiseen. Kohonneiden korkojen takia pankeista ei saa enää rahoitusta yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin, mikä hillitsee inflaatiopaineita.
Kun rahoitus on aikaisempaa kalliimpaa, se voi pakottaa asiakkaita nostamaan talletuksiaan, jolloin pankit ovat nopeasti vaikeuksissa.
Tämän lisäksi pankkien taseissa olevien pitkien joukkolainojen arvot halpenevat korkojen kohoamisen seurauksena, jolloin suurta riskiä ottaneet pankit ovat vaikeuksissa. Etenkin, jos ne eivät ole ostaneet joukkolainasijoituksilleen korkosuojausta.
Vuoden kuluessa keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa yhdeksän kertaa ja turvautunut neljä kertaa poikkeuksellisen suureen 0,75 prosenttiyksikön koronnostoon.
Perimmäinen syy rahapolitiikan kiristämiseen on nopea inflaatio, joka monien taloustieteilijöiden mielestä Yhdysvaltojen ja euroalueen talouden merkittävin uhka.
Hintojen ripeän kohoamisen takia kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät.
Helmikuussa inflaatiovauhti oli Yhdysvalloissa 6,4 prosenttia. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation on oltava pitkän ajan kuluessa keskimäärin kaksi prosenttia.
Yhdysvalloissa inflaatiota on kiihdyttänyt energiakriisin lisäksi voimakas finanssipoliittinen elvytys, joka aloitettiin koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa. Elvytys on lisännyt kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa.
Talous on myös ylikuumentunut, sillä työvoiman kysyntä on tarjontaa suurempaa. Tällöin työnantajat joutuvat kilpailemaan työvoimasta palkankorotuksilla. Ne taas ovat omiaan kiihdyttämään inflaatiota.
Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki pyrkii saamaan kysynnän ja tarjonnan paremmin tasapainoon, minkä seurauksena inflaatio ajan mittaan hidastuu.
Nopeimmillaan inflaatiovauhti oli viime vuonna heinäkuussa, jolloin kuluttajahinnat kallistuivat 9,1 prosenttia vuoden takaisesta.
Rahapolitiikan kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.
