Finland

Rattijuopumukset | Kilometrikaupalla maantiellä tai kymmeniä metrejä parkkipaikan halki – rattijuopumus on helposti todistettava rikos, jossa selittelyt eivät auta

Keskisuuren suomalaiskaupungin laidalla sijaitsevalla rivitaloalueella havahdutaan myöhään syksyisenä iltana meteliin.

Tupakkatauolla oleva nainen kurkistaa aitojen välistä, mitä naapurissa tapahtuu. Toinen nainen herää häiriöön ja todistaa tapahtumia ovenraosta.

Nuori mies metelöi pihassa moottorisahan kanssa. Hän on silmin nähden humalassa.

Hetken päästä silminnäkijät katsovat, kun hän kaasuttaa pihasta pois henkilöauton ratissa. Yksi heistä soittaa hätäkeskukseen.

Kun poliisit kysyvät mieheltä myöhemmin, hän vastaa, että autoa ajoi joku muu.

Metelöineen miehen nimi on Mikael. Hänen isänsä asuu alueella, ja näin Mikaelkin on tuttu joillekin rivitaloalueen asukkaille. He osaavat kertoa rivitaloalueelle saapuvalle poliisille, mihin suuntaan epäilevät hänen lähteneen.

Poliisit seuraavat saamiansa opasteita ja saapuvat Mikaelin kodin pihaan. Pihassa seisoo auto, joka näyttää juuri silminnäkijöiden kuvailemalta ajoneuvolta.

Hetken päästä poliisit näkevät Mikaelin talon ikkunassa ja pyytävät häntä tulemaan ulos.

Mikael tottelee ja lähtee partion mukana poliisiasemalle. Siellä hänen verensä alkoholipitoisuus testataan ja ajokortti otetaan poliisin haltuun.

Mikaelin veren alkoholipitoisuus oli noin 2,8 promillea.

Suurin osa poliisin tietoon tulevista rattijuopumusepäilyistä tulee poliisin oman rattijuopumusvalvonnan, esimerkiksi puhallutusratsioiden, kautta, kertoo rikoskomisario Virpi Nättiaho Hämeen poliisista. Partioivat poliisit saattavat usein myös havaita liikkeellä ollessaan ajoneuvon, joka vaikuttaa siltä, että sen kuljettaja saattaisi olla päihtynyt. Toisinaan sivulliset näkevät päihtyneen henkilön nousevan ajoneuvon rattiin ja soittavat poliisille.

Poliisi järjestää myös esimerkiksi ylinopeus- ja rattijuopumisratsioita, joista ilmoitetaan etukäteen. Juhlapyhien aikaan järjestetään usein puhallutuksia.

Joskus kuitenkin rattijuopumustilanteet paljastuvat jonkin muun tilanteen yhteydessä, esimerkiksi jos humaltunut henkilö aiheuttaa häiriötä, jonka takia silminnäkijät soittavat hätäkeskukseen.

Ajokortti lähtee ”kuivumaan” usein välittömästi.

Poliisi voi määrätä väliaikaisen ajokiellon heti tapahtumapaikalla, kertoo Nättiaho.

Rattijuopumuksista lähinnä vain törkeimmät ja kiistellyimmät käsitellään varsinaisissa käräjäoikeuden istunnoissa, Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomari Markku Vuorio kertoo.

”Suurin osa rattijuopumustapauksista käsitellään kirjallisessa menettelyssä”, kertoo Vuorio.

Käräjäoikeuden kirjallisissa menettelyissä käsitellään syytettyjen myöntämiä yksinkertaisia ja tavallisia rikosasioita – kuten rattijuopumuksia.

Vuorion mukaan rattijuopumusten käsittely on yleensä varsin selkeää. Rangaistuskäytännöt ovat vakiintuneita, ja teot harvoin jättävät kauhean paljon harkinnanvaraa. Istunnot sujuvat usein varsin kaavamaisesti.

”Hyvin harvoin tulee esimerkiksi tapauksia, joissa syytetty esittää jälkinauttimisväitteen”, hän jatkaa.

Jälkinauttimistaväite tarkoittaa sitä, että syytetty väittää nauttineensa alkoholia ajon jo lopetettuaan, mutta ennen testausta.

Vain kuukausia sen jälkeen, kun Mikael menetti ajo-oikeutensa rattijuopumuksensa myötä, hän lähtee kaverinsa kanssa kiertelemään kuppiloita.

Kesken illan hän haluaa siirtyä baarista toiseen. Hän tekee päätöksen siirtyä parkkipaikan halki autollaan, ja käväisee matkalla nopeasti yleisen tien puolella.

Tilanteen nähnyt henkilö soittaa poliisit paikalle.

Silminnäkijän havainnot kuitenkin osoittautuvat ristiriitaisiksi. Hänen hätäkeskukselle, poliisille ja tuomioistuimelle antamansa tiedot poikkeavat toisistaan merkittävästi sen suhteen, kuka autoa ajoi.

Vai ajoiko kukaan.

Yhden ravitsemisliikkeen edestä kuitenkin löytyy valvontakamera, jonka nauha on vähemmän epävarma ja tulkinnanvarainen.

Mikael jää kiinni rattijuopumuksen ohella myös ilman voimassa olevaa ajolupaa ajamisesta, sillä hänen väliaikainen ajokieltonsa on yhä voimassa.

Tällä kertaa hän myöntää kuljettaneensa autoa parkkipaikalla, mutta ei tiellä.

Poliisilaitoksella hän puhaltaa hieman yli kaksi promillea.

”Rattijuopumuksen tunnusmerkistö ei matkaa katso, kunhan ajoneuvo on moottorikäyttöinen ja liikkuu”, Nättiaho sanoo.

Rattijuopumuksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta ei ole merkitystä, ajetaanko ajoneuvoa julkisella tai yksityisellä tiellä – tai tiellä laisinkaan.

”Vaikka päältä ajettavan moottorikäyttöisen ruohonleikkurin ajaminen humalassa on rattijuopumus”, täsmentää Nättiaho.

Vuonna 2008 eräs henkilö tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä rattijuopumuksesta hänen liikuttuaan sähkömoottorilla varustetulla yhden ihmisen seisoen käytettävällä henkilökuljettimella eli Segwaylla, yli kahden promillen humalassa.

Tapaus eteni korkeimpaan oikeuteen saakka, mutta käräjäoikeuden päätöstä ei muutettu missään oikeusasteessa. Tuomioistuin kuitenkin otti huomioon sen, että kuljettaja ei toiminnallaan aiheuttanut merkittävää vaaraa ulkopuolisille, joten hänet tuomittiin 60 päiväsakon minimirangaistukseen.

Yleisellä tiellä tai taajamassa humalassa tai päihtyneenä henkilöautolla ajaminen aiheuttaa suuremmalla todennäköisyydellä vaaraa sivullisille henkilöille. Sen takia tuomioistuimen määräämä rangaistus saattaa olla ankarampi. Myös se, mitä pidemmän matkan syytetty on ajanut yleisellä tiellä ja vaarantanut liikennettä, voi vaikuttaa tuomion ankaruuteen.

”Luonnollisesti kaupungin keskustassa päihtyneenä ajava henkilö vaarantaa muita enemmän, kuin jossain yksityisellä metsätiellä ajava”, sanoo Vuorio.

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen verensä alkoholipitoisuus on ajohetkellä vähintään 0,5 promillea tai jos hän on käyttänyt huumausaineita. Törkeän rattijuopumuksen raja ylittyy 1,2 promillella tai jos hänen suorituskykynsä on huumausaineen käytön vuoksi tuntuvasti heikentynyt.

Rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö voidaan tuomita sakkoon tai puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Törkeän teonkuvauksen täyttävä rattijuopumus voi tuoda tekijälle kahden vuoden vankeusrangaistuksen tai vähintään 60 päiväsakkoa.

Yleisin rattijuopumuksesta tuomittu rangaistus on 50 päiväsakkoa ja puoli vuotta ajokieltoa. Tämä selviää valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuonna 2019 julkaisemasta tutkimuksesta.

Vankeusrangaistukset rattijuopumusrikoksista ovat tutkimuksen mukaan harvinaisia.

Vankeusrangaistuksen todennäköisyys kuitenkin kasvaa, jos tekijällä on taustallaan aikaisempia rattijuopumustuomioita. 59 prosenttia tuomituista, joilla oli vähintään neljä aikaisempaa rattijuopumustuomiota, tuomittiin vankeusrangaistukseen.

Myös mikäli samassa istunnossa tuomitaan useammasta kuin yhdestä rattijuopumusrikoksesta, vankeusrangaistuksen todennäköisyys kasvaa.

Vuorion mukaan rattijuopumuksista tuomittujen joukossa on sekä rikoksen uusijoita että ensikertalaisia. Ensikertalaisten kohdalla kyse on usein siitä, että he eivät ole osanneet arvioida oikein sitä, kuinka pian aamulla voi lähteä ajamaan, jos on nauttinut edellisenä iltana alkoholia.

Rikoksen uusijat ovat useammin henkilöitä, joilla on alkoholiongelma.

Vuorion mukaan huumerattijuopumusten määrä suhteessa alkoholirattijuopumuksiin on noussut viime vuosina.

”Varsinkin nuoret henkilöt syyllistyvät usein huumerattijuopumukseen. Keski-iän ylittäneiden kohdalla pelkän alkoholin nauttiminen on yleisempää”, kertoo Vuorio.

Mikael tuomitaan käräjäoikeudessa kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta, ajokortitta ajosta ja pienestä vahingonteosta rivitaloaluellaalla häiriöintiin liittyen.

Tuomioksi hän saa reilut kolme kuukautta ehdollista vankeutta ja 50 päiväsakkoa.

Mikaelilla ei ole aikaisempia rikostuomioita, joten tuomioistuin ei katso tarpeelliseksi määrätä häntä ehdottomaan vankeuteen.

Mikael valittaa hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei näe perusteita käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen.

Vuonna 2019 poliisille ilmoitettiin 18 499 rattijuopumusrikosta, selviää Poliisihallituksen tietokannoista. Niistä 11 729 oli rattijuopumuksia ja 6 770 törkeitä rattijuopumuksia.

Vuonna 2018 rattijuopumus oli yleisin yksittäinen rikosnimike, josta ensimmäisessä oikeusasteessa annettiin tuomioita, ja törkeä rattijuopumus toiseksi yleisin. Tilastokeskuksen mukaan tuomioita rattijuopumuksesta annettiin 7 046 ja törkeästä rattijuopumuksesta 6 056.

Eniten rattijuopumustapauksia tuli vuonna 2019 poliisin tietoon suurimmissa kunnissa.

Suhteutettuna asukaslukuun rattijuopumustapauksia oli kuitenkin eniten Pohjois-Suomessa, jossa välimatkat ovat pitkiä. Kärkipaikan vei Kemi.

Viime vuonna Suomessa oli vain kolme kuntaa, jossa poliisin tietoon ei tullut ainuttakaan rattijuopumusepäilyä. Nämä kunnat olivat Ahvenanmaan saariston Sottunga ja Vårdö sekä Luhanka Keski-Suomessa.

Rattijuopumusten määrä Suomessa on kuitenkin ollut tasaisessa laskussa koko 2010-luvun ajan. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli 27 550 rattijuopumusta, lähes 10 000 enemmän kuin viime vuonna.

Football news:

Marotta on the match with Bayer: I am very optimistic. Inter wants to win the Europa League
Manchester United are unhappy with the way Borussia was leading the negotiations for Sancho. The Germans did not want to communicate directly
Liverpool have announced the purchase of defender Tsimikas from Olympiakos
Bordeaux appointed ex-assistant Blanc Gasse as head coach
Sterling on the win over Real Madrid: Manchester City were incredibly hungry. We have the strength to succeed in the Champions League
Galliani about Pirlo in Juve: Andrea was laughing like a madman when I called to congratulate him
Villarreal will pay no more than 20 million euros for Valencia captain Parejo and midfielder Coquelin