Rauman normaalikoulun oppilaat ovat istuttaneet kevään viimeisellä kouluviikolla perunaa, basilikaa ja persiljaa puutarhurin opastuksella. Kesäloman jälkeen on sadonkorjuun aika.
Rauman seminaarin puutarhassa valmistellaan kasvun ihmettä. Oppitunnin ohjelmassa on perunanistutus – ihan käytännöllisesti kuokka kourassa. Puutarhuri Marketta Kortelahti neuvoo oppilaita. Lannoitteet ja siemenperunat ovat valmiina kottikärryssä.
Aurinkoisen päivän tunnelmassa on ripaus haikeutta. Peruskoulunsa päättävien oppilaiden istuttamien perunoiden sadon korjaavat ensi syksynä uudet ekaluokkalaiset.
– Jonain vuonna ekaluokkalaiset ovat nostaneet perunat maasta, pesseet ja keittäneet ne ruuaksi. Joskus he ovat saaneet kukin pussillisen perunoita kotiin viemisiksi, Kortelahti kertoo.
Perunoiden löytyminen pellosta on monelle lapselle pieni ihme. Perunan varret ovat syksyllä jo kuihtuneet, mutta silti vaoissa on piilossa tuttua ruokaa.
– Energinen luokka kuokkii pellon sadonkorjuun aikaan todella nopeasti tyhjäksi, Kortelahti tietää.
Opettaja teki mallipuutarhan
Rauman Seminaarinmäellä ensimmäinen puutarhuri työskenteli jo 1898. Puutarhanhoito kuului vuodesta 1912 seminaarissa opiskelevien tulevien opettajien opetussuunnitelmaan. Taitoja piti oppia ihan käytännön pakosta, ruuan saannin turvaamiseksi.
Opettajien velvollisuus oli omalla työpaikkakunnalla tehdä mallipuutarha, josta sitten lähialueen väki saattoi ottaa oppia.
– Nyt seminaarien puutarhoista on jäljellä enää Rauma, Kortelahti kertoo kehityksestä.
Seminaari-sana tuo tuulahduksen menneestä. Nykyään puhutaan luokanopettajankoulutuksesta, jota opiskellaan monella paikkakunnalla, esimerkiksi Turun, Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Lapin yliopistoissa.
Nykyiset Rauman opettajaopiskelijat harjoittelevat puutarhassa kasvinkasvatuskokeen järjestämistä ja raportointia.
Marketta Kortelahden mukaan puutarhanhoito koulurytmissä ei suju ihan rasvattuna, sillä juuri kesäloman aikaan puutarha vaatii paljon kitkemistä ja kastelua. Kaksi puutarhuria harjoittelijoineen hoitaa silloin käytännön töitä.
Myös lukeminen kuuluu puutarhaan
Puutarha on jatkuvassa käytössä – ja siellä itää muutakin kuin kasveja. On lukutelttoja ja kirjojen vaihtohylly.
– On ollut ihanaa, kun äidinkielentunneilla on tultu lukemaan puutarhan lukutelttoihin, kiittelee yhdeksäsluokkalainen Josefina Sosala.
Penkeillä istuu lämpimänä päivänä läheisen palvelutalon asukkaita, koska tiirailtavaa riittää. Kesäkukkia ja perennoja on 200 lajia, puitakin 50 eri lajia.
Kasvihuoneeseen menevää tervehtii kostea ilma. Koululaisten istutusten esikasvatus tapahtuu kasvihuoneen lämmössä. Siellä kasvaa paljon Suomen näkökulmasta eksoottisia lajeja, kuten banaanipuu. Siitä on toiveissa tänä vuonna myös satoa.
Nyt yhdeksäsluokkalaiselle Emilia Marttilalle on jäänyt alakoulun puutarhakerhosta mieleen juuri banaanipuun kasvun seuraaminen, vaikka muutakin tehtiin.
– Kasvatimme paljon esimerkiksi yrttejä, hän muistelee.
Monipuolinen puutarha opettaa käytännön taitoja ja pitkäjänteisyyttä.
– Kasvatamme täällä kasveja ja lapsia, tiivistää Marketta Kortelahti.
Aika ihanasti sanottu.
